Tammikuussa 2022 päätetään todella isosta budjettiosasta. Se vaikuttaa kuntalaisten jokapäiväiseen elämään ja hyvinvointiin. Vaikka valtio rahoittaa tämän soteuudistuksen, se leikkaa peruskuntien verotuloja.
Vihreät lähtevät vaaleihin teemoilla:
- Mielenterveys ilman jonottamista
- Tasavertaiset palvelut kaikille
- Jatketaan yhteistyötä asiakkaan hoitopolkujen kehittämisessä ja kuntien hyvinvointityön kanssa ja otetaan huomioon asiakkaiden ja alueiden erilaisuus
Miksi on tärkeää vaikuttaa nyt ja mitä Vihreät ovat yrittäneet Hollolassa tehdä?
Ensimmäisen kerran annetaan oikeaa päätösvaltaa alueen ihmisille vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Tällä hetkellä kunnat ovat siirtäneet sotepalvelut maakunnan laajuiselle yhtymälle, eli Päijätsotelle. Kunnat ovat antaneet raamit, mutta laskut on pitänyt maksaa käytön mukaan. Lisäksi kunnilta on kerran vuodessa kysytty, mitä parantamista palveluissa on, ja on allekirjoitettu palvelusopimukset, joihin on voitu kirjoittaa kuntien toiveita.
Vuosittaisissa palvelusopimusneuvotteluissa viimeksi vihreät vaativat, että lisätään matalan kynnyksen apua ja tukea perheille terveydenedistämisen suunnitelmassa ja varsinaisessa palvelusopimusneuvotteluissa nostettiin hyvin vahvasti osakeskusten palvelut, kuten Vesikansan terveyspalvelut, jotka paljastuivat, että kaikki palvelut oltaisiin lakkauttamassa juuri Päijätsotea varten rakennutetuissa monitoimitiloissa Kalliolan koululla, ja alkoi neuvottelut uudelleen, mitä palveluita voidaan siellä nostaa esille. Samoin Vihreät vaativat palvelusopimusneuvotteluissa TYP-toimintaa eli työkyvyn arvioinnin osatyökykyisille, koska tällä hetkellä Päijätsote ei saa antaa henkilökohtaisia työllistymiseen liittyviä tietoja ja myös kuntoutus hoidetaan Päijätsoten kautta, jolloin kuntakokeilun asiakkaista puuttuu osatyökykyiset, ja heitä siirretään eläkkeelle, eikä töihin esim. mielenterveyskuntoutujien osalta.
Näitä palvelusopimusneuvottelujen ehdoista ei ole mitään sanktioita, jos niitä ei noudateta. Edellisellä valtuustokaudella Vihreät vaativat kunnanhallituksessa myös palvelusopimusneuvottelujen hyväksymättä jättämistä, koska matalan kynnyksen työtä ja lapetyötä ei pystytty toteuttamaan säästöjen vuoksi, ja Hollolan kunnan toiveita palveluverkon säilyttämisestä esim. Hämeenkosken osalta ei pystytty noudattamaan, ja jonot pidentyivät myös perusterveydenhuollossa yli hoitotakuurajojen. Samoin terveysasemasta käytiin isoja keskusteluita, saadaanko täyden palvelun terveysasema, ja tässä kunnanhallitus ja konsernijaos olivat tärkeässä asemassa. Samoin kuntalaisen kuuleminen ja hoitoketjujen yhtenäistäminen on ollut vihreille tärkeitä asioita, samoin ikääntymiseen liittyvät hyvinvointiprojektit ja digiklinikat, ja lähipalveluiden lisääminen, kuten kodinhoidon palveluiden lisääminen Hollolassa palvelutarpeen mukaiseksi.
Vihreät myös äänesti kunnanhallituksessa terveysasemien yksityistämistä vastaan, koska idea perusterveydenhuollon asemasta vaarantuu, ja kuormittaa kallista erityissairaanhoitoa, ja on pelko, että erityissairaanhoitoon hakeutuu kolmen muun väylän kautta enemmän ihmisiä, jos perusterveydenhoidosta hoidetaan vain minimi, ja se lisää kustannuksia: eli kolme muuta väylää on työterveys, opiskelijoiden terveyspalvelut ja yksityinen lääkäripalvelu. Aikanaan Soininvaara sanoi, että perusterveydenhuolto pitäisi olla tärkein ja toimivin väylä, ja pienellä vaivalla siihen satsaamalla saadaan kaikille tasa-arvoiset palvelut. Terveysasemien yksityistäminen vaikeuttaa perusterveydenhuollossa matalan kynnyksen asiakaspalvelutyötä ja muuttaa sen tulosyksiköksi, jossa laskutetaan joka palvelusta erikseen, ja jossa esimerkiksi matalan kynnyksen neuvolaryhmät ja vapaaehtoistyön ryhmien kokoontumiset, joita nykyisellä terveysasemilla lapetyön ennaltaehkäisevänä toimintana on järjestetty.. Samoin sellainen kokonaisvaltainen palveluohjaus puuttuu yksityisellä. Hollolna kunnan enemmistö piti kuitenkin yksityistä palvelua parempana.
Mitä rakenteellisia ongelmia yhtymävaltuusto/yhtymähallitusmallissa on ollut?
Päätöksenteossa on ollut poliittisin perustein alueella neuvotellut jäsenet, joissa on ollut ongelmana se, että kaikilla kunnilla ei ole ollut päätösvaltaa eikä omaa edustajaa yhtymähallituksessa, joka oikeasti tekee yhtymän päätökset. Yhtymävaltuustossa on ollut kunnilla edustus, mutta se on hyväksynyt vain kerran vuodessa budjetin ja kerran vuodessa tilinpäätöksen sekä kerran neljässä vuodessa strategian. Toimeenpanosta on päättänyt yhtymähallitus, joka ei ole pystynyt kuulemaan omistajiaan eli kuntia, ja tehnyt erittäin rankkoja päätöksiä palveluverkon supistamisesesta, terveysasemien yksityistämisestä sekä uusista investointipäätöksistä. Kunnat ovat antaneet budjettiraamin, joka on erittäin tiukka, ja yhtymähallitus on noudattanut kuntien antamia säästöjä, ja on säästänyt seinistä ja laittanut kiinni terveysasemia ja ostanut palvelut yksityisiltä tuottajilta. Samoin palveluita on digitalisoitu ja akuutti 24 on ainoa, joka on auki 24/7, ja siellä on eri palvelulinjat, jotka erittelee kiireelliset ja ei-kiireelliset tapaukset.
Mallista syntyi yksikköhinnaltaan Suomen halvin ja tehokkain yksikkö. Samaan aikaan kun investoidaan rankasti uuteen Keskussairaalaan sekä Lahden sairaalaan keskitetään koko Lahden palvelut, ja Hollola sai puristettua oman terveysaseman rahoittamalla sen itse täyden palvelun terveysasemaksi. Se tarkoittaa jotain myös kuntalaisten palveluille: hoitoketjujen yhtenäistäminen tarkoitti meille, että Hollolan palvelut heikkenivät, ja myös lähellä olevia yksikköjä lakkautettiin. Lähipalvelun käsitteeksi muodostui se, että digipalvelut on kaikkien saatavissa ja nyt avataan kaikille avoin digiklinikka. Samoin lähipalveluksi muodostuu se, että terveysaseman sijaan kotipalvelusta tuli tärkeä, ja 2019 yhtymävaltuusto teki merkittävän päätöksen, kun lisäsi 50 kodinhoitajaa lisää, joista suurin osa tuli paikkaamaan ikääntymisen ongelmia Lahdessa ja Hollolassa. Jos tämä ikärakenteen muutos jatkuu, niin kodinhoitajia tarvitaan koko ajan lisää.
Samoin täyden palvelun hoitoa vähennetään, eli Päijätsote ei tule rahoittamaan kaikille yöpalveluita ja raskaita palvelupaketteja hoitokodeissa, jolloin käydään asiakkaan kukkarolla, ja hoivayritysten asiakas tulee maksamaan jokaisesta hoitopaketista itse. Kevyempää laitoshoitoa rahoitetaan, jossa ei ole lääkäripalvelua eikä yöpalvelua.
Linjauksen seurauksena sotessa säästettiin huomattavasti laitoshoidon kustannuksista, mutta henkilöstö ja hoivayksikköjen asiakkaat eivät voineet hyvin: aika nopealla aikataululla neljän vuoden aikana raskaan palvleun hoivayksiköt on tämän linjauksen vuoksi käytännössä vanhusten saattoyksiköitä, joissa on vähennetty sairaalasta laitospaikkoja siirtämällä heidät esim. Kilpiäisten vanhuspalveluyksikköön. Tämä on johtanut henkilöstön kuormittumiseen. Moni Kilpiäisten palveluyksikön asiakas tuli taloon mukanaan vain sairaalavaatteet, ja ainoa kalustus on Kilpiäisten kustantama sairaalasänky, ja omaisista ei ole tietoa, ja saa sieltä eväät elämänsä viimeisille vuosille. Tämän näkeminen ei henkilöstöstä tunnu mukavalta, kun palveluyksiköt siirtyvät saattohoito-osastoiksi, ja samaan aikaan kotona tai kevyemmässä palveluyksikössä olevat asiakkaat jonottavat palveluun.
Siksi keveympää vanhustenhuoltoa ja positiivista aktivointia ja yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa on kehitettävä ja kotona-asumista tuettava enemmän ja yhteisöllistä vanhustenasumista olisi kehitettävä. Hyvinvoinnin edistäminen on erittäin tärkeä, ja myös vanhusten mielenterveys on tärkeä asia ja esteettömät tilat. Tietotekniikka ja skype mahdollistaa todella paljon asioita, mutta tähän tarvitaan jatkuvaa atk-tukea vanhuksille, joilta unohtuu jo levy päälle tai tv, eli tarvitaan sitä kotipalvelua auttamaan vanhuksia ja jatkuvaa huoltoa. Omaishoito vanhuksille ja vammaisille sekä jatkuva huolenpito olisi äärimmäisen tärkeää.
Vihreät on ollut valtakunnallisessa TerveKunta-johtoryhmässä, ja edistäneet sitä kautta YK:n Agenda2030 mukaisia tavoitteita kestävästä kehityksestä, ja korostaneet Suomessa kuntien mielenterveystyötä, ikääntyvien ongelmia, lapsiperhepalveluita ja tasa-arvoisia palveluita tulotasosta riippumatta. Positiivisen mielenterveyden edistäminen ja matalan kynnyksen työ ennaltaehkäisevästi eikä syyllistäen olisi ensiarvoisen tärkeää, ja tätä työtä pitää tehdä yhteistyössä asiakkaan (myös kokemusasiantuntijat) yhteistyössä hoitopalveluketjujen kanssa, Samoin korona-ajan hyvät ja huonot esimerkit ovat nostaneet liikunnan, luonnon ja ikääntyvien palvelut esille, ja miten voidaan kunnissa edistää terveyttä, josta taas toimintakyky paranee. Kuntien terveydenedistäminen, ja maakunnalliset projektit tulisi tehdä hyvässä yhteistyössä sotepiirin kanssa.
Nyt Päijätsotessa alkaa yhteinen projekti askelhyvinvointiin ja tämä ei saisi jäädä vain Lahden hankkeeksi. Meillä on ollut Hollolassa mielenterveyttä metsässä -hanke, mutta Lahden ideointitilaisuudessa väläyteltiin myös mallia luontopäiväkotityölle, allergialiiton yhteistyölle, luontoetäkonttoreille, virkistysmetsistä ja puistoista, maaperän ja luontokadon estämisestä sekä biodiversiteetin lisäämisestä ja sen vaikutuksesta. Tästä pitäisi Hollolan ja liikunnan olla ehdottomasti kiinnostunut ja tehdä poikkitieteellistä yhteistyötä myös soten kanssa. Tämä hanke kuuluu myös PHsoten tulevaisuuden terveydenedistämiseen.
Hollolassa on tehty hyvää yhteistyötä TerveKunta -verkoston ja laajan hyvinvointisuunnitelman kautta, ja meillä ollaan oltu esimerkillisiä turvallisuuden edistämisestä, lapsiperhepalveluissa, matalan kynnyksen työssä ja liikunnan edistämisestä kaikenikäisille sekä ollaan avattu vapaaehtoistyölle tiloja ja liikuntatiloja ja taattu harrastus kaikenikäisille koulupäivän yhteydessä ja erityisen tuen resurssit ovat olleet kunnossa, samoin erityisopetuksen järjestelyt. Samoin palveluasumisen yksikköjä ja esteettömyyssuunnitelmia on tehty.
Meillä oli myös alueen parhaita terveysasemia kuntakeskuksessa ja siihen satsattiin paljon. Koulujen oppilashuolto oli laadukasta. Siksi Hollolan kannattaa olla mukana ja Hollolan hyviä käytäntöjä kannattaisi jatkaa. Lyhytnäköistä on säästää sellaisista palveluista, joita ei voi ”mitata rahassa”, esimerkiksi asiakasohjauksesta ja henkilökohtaisesta palvelusta, joka nyt uuden soteaseman myötä uhkaa kadota kokonaan. Samoin täyden palvelun terveysasema ei tule pitämään sisällään kaikkea kuntoutusta, vaan fysioterapiatiloja ja muita ostetaan muualta, samoin vanhusten palveluita siirretään Jalmariin Jalkarantaan vuodeosaston laajenemisen myötä.
Siksi kannattaa olla tarkkana, ja olla ehdolla vaaleissa. Oli kysymys henkilöstön jaksamisesta, asiakkaan ohjauksesta, omaishoidon järjestämisestä, peruspalveluista tai matalan kynnyksen työstä kouluissa ja päiväkodeissa tai hammashoidosta, nämä on kaikki arkipäivässä ihmisten jokapäivisiä palveluita, joista veroista menee noin puolet soten hyväksi. Sote tulee saamaan valtion laskennallisen rahoituksen vuoksi lisää rahaa, ja se tulisi käyttää asiakkaiden eli kuntalaisten hyväksi, ja myös peruspalveluihin tulisi satsata alueella, ei vain hienoihin keskussairaalan yhä kallistuviin hoitopaketteihin.
/Kristiina Vanhala-Selin
tule ehdokkaaksi:
Meidän ehdokkaat tällä hetkellä:
Tuija Brax, Pasi Koistinen, Kristiina Vanhala-Selin, ja mukaan mahtuu vielä.