Kaikki kirjoittajan kristiina artikkelit

Hollolan vihreät ovat olleet olemassa yhtä pitkään kuin vihreä liike. Rekisteröimme yhdistyksen 2005, ja yhdistys kuuluu Vihreään piirijärjestöön ja Vihreään liittoon. Puheenjohtajana toimii Kristiina Vanhala-Selin, varapuheenjohtajana Pasi Koistinen ja rahastonhoitajana Matti Laurila. Aktiivijäseniä löytyy riveistä paljon, joskin osaa aktiiveista kiinnostaa yhä perinne sitoutumattomasta liikkeestä, kyläkoulujen säilyttämisliike Paimelasta ja ympäristöasiat. Tärkeää yhdistykselle on vihreiden arvojen puolustaminen, pehmeät arvot ja vaihtoehtoiset palvelun tuottamistavat sekä valinnanvara kuntalaiselle. Uudistuksiin vihreät suhtautuvat käytännöllisesti tuoden uusia tuulia ja näkemyksiä. Energiansäästö ja ilmastokysymykset sekä palveluissa vihreä ennaltaehkäisy ovat tärkeitä.

Lähde mukaan!

Toimi paikallisesti – ajattele globaalisti.

.  Haluamme välittää ihmisistä ja toisistamme ja kuunnella kunnissa.Vapauteen liittyy aina vastuu toisesta ja toisen sekä luonnon kunnioittaminen.

 

Vihreitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kunnat voi olla lähellä kuntalaista ja kannustaa kuntalaisia viihtymään. liikkumaan ja tekemään asioita yhdessä, edistää hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Kunta voi itse pohtia, miten lisätä houkuttelevuutta, minne sijoittaa asutusta, miten kaavoittaa. Kunta voi pohtia, miten järjestää palvelunsa ja missä palvelut sijaitsevat ja kuka ne tuottaa. Vaikka kuntalaki muuttuu, muuttuu myös kuntien rooli ja tulee lähelle kuntalaista.

Hollolan vihreät ovat jatkaneet valtuustossa näkyvästi neljän valtuutetun voimin,  saimme kunnasta vihreämmän, kun Teemu Laine, Kristiina Vanhala-Selin, Matti Laurila ja Tuija Brax nousivat valtuustoon 2021.  Braxin ja Marjoniemen muutettua kunnasta valtuustoon nousi Jenna Parviainen 2023 ja ensimmäiseksi varavaltuutetuksi Pasi Koistinen.

Vihreiden työ jatkuu ja rakennamme yhdessä paremman huomisen.  Vihreisiin kannattaa liittyä! Pienillä teolla rakennamme kukin parempaa huomista.

Liity mukaan!

1-kukat

Virkistysmetsää vai talousmetsää?

Lähimetsiä vai pelkkää asfalttia?

Ideoita energiansäästöön ja koulujen sijoitteluun ja palveluihin?

Sisäilmaongelmista kärsiviä sukulaisia, joiden oloja voi pienillä jutuilla parantaa?

Päivähoidon maksut on jo yli sietokyvyn?

Pyörätietä odotettu?

Päiväkotiin vieminen ei onnistukaan Lahden puolelle, vaikka työt olisi vieressä, ja Hollolan lähimpään olisi 10 kilometrin matka? Erityislapsi ei pärjääkään lähikoulussa tai päivähoitoryhmässä?

Toimiva, kohtuuhintainen tai peräti ilmainen joukkoliikenne Hollolasta on turvattava?

Kunnan hankinnat Reiluja?

 

Kimmoke lähteä vaikuttamaan lähtee pienestä. Ja myös koko maailman parantaminen lähtee ihan pienistä arjen teoista. Varsinkin lapsiperheillä on aika paljon kiittämistä Hollolassa, asiat pyritään järjestämään. Valtuutettuja ei tarvita pätemään ja osaamaan kaikkea, vaan kertomaan arjen kokemuksia ja oma idea. Vihreissä ei ole ryhmäkuria, ja yhteistyötä tehdään yli puoluerajojen virkahenkilöstön kanssa. Tiukan paikan tullen toki on hyvä olla rohkea ja sanoa oma mielipiteensä – ja kuunnella myös muita vihreitä. Ympäristöpuolueesta vihreät ovat nykyään yleispuolue, jossa kannetaan huolta tasa-arvosta, erityisopetuksesta, vapaudesta valita, kulttuurista ja tietenkin luonnon kestokyvystä, johon voi vaikuttaa energiansäästöllä ja rakentamalla terveellisesti ja kaavoittamalla viisaasti. Myös palvelujen laatu ja saatavuus ovat tärkeitä, joskus jopa saavutettavuus, kuten ainakin pienten koululaisten kohdalla.

Pienet teot myös ratkaisevat, kun puhutaan viihtymisestä, luontoarvoista ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Hollola on ollut johtava Hinku-kunta eli hiilineutraali kunta Suomessa, ja olemme valtuustokauden aikana päässeet raportoimaan energiatehokkuudesta, uusiutuvasta energiasta, soiden ennallistamisesta ja luonnonsuojelualueista, mutta paljon on vielä tehtävää, että kunnissa jokaisen lähiluonto toteutuu lähellä ja viihtyisä ja terveellinen ympäristö toteutuu. Myös osallistaminen ja kuuleminen pitää toteuttaa, oli kyse vanhemmista, tai eri ikäryhmistä kunnan palveluita suunniteltaessa. Kaikki ei käy kaikille, mutta yleensä kun otetaan huomioon joku ryhmä, niin samalla kaikkien elämä helpottuu.

Lähde mukaan toimintaan. Tule mukaan. Ota kantaa keskustan kehittämiseen, tarvitseeko Hollola-talon olla 9-kerroksinen,  ja voisiko matkakeskukseen juna-asemalle mennä joskus aamubussi. Onko tilat jatkossakin ilmaisia harrastajille, ja miten osallistetaan ihmisiä kaavoissa? Tuleeko luontoarvot ja virkistysreitit ja uimarannat huomioitua?

Valtuustoaloitteita ja saavutuksia kunnallispolitiikassa

Valtuustoaloitteista:

  • Sähköpyörä työsuhde-eduksi/Kristiina Vanhala-Selin ja useita muita valtuutettuja.
  • aloite vauvarahasta/Tuija Brax, ja se hyväksyttiin muutettuna hyvinvointi- ja sivistysvaliokunnassa, että jokainen syntyvä vauva Hollolassa saa valita, haluaako vauvarahansa kunnan palveluina, uimakoulutuksena, päivähoitona,jolla sitoutetaan Hollolan kuntaan.
  • aloite metsänhoitosuunnitelmissa huomioon hiilineutraalius ja luonnon monimuotoisuus/Kristiina Vanhala-Selin hyväksyttiin
  • aloite osatyökykyisten työn edistämisestä ja palkkatuesta. /Kristiina Vanhala-Selin, vastaus: tilaisuus järjestettiin ja osatyökykyisten työkyky arvioitiin.
  • aloite esteettömästä kaikille suunnatusta liikuntapaikasta Vähä-Tiilijärvellä osana Geopark/esteetöntä kuntopolkua järven ympäri tai osana uimarannan kehittämissuunnitelmaa, vastaus otetaan Vähä-Tiilijärven uimarannan kehittämistyössä ja liikunta-alueiden suunnittelussa esille..
  • aloite Kartano-Kumpulan alueelta/Riihelästä nopeampi pyörätieyhteys Keskussairaalan suuntaan Pellava-tieltä. / käsittely kesken

otettu kantaa seuraaviin asioihin:

  • Hollola on hyvinvoiva kunta, pyörätietä per henkilö on runsaasti, kun vielä saataisiin ne aurattua talviaikaan paremmin. Pääreitit ja koulujen ympäristön aurauksesta kiitoksia.
  • Kiitos maksuttomista harrastetiloista, mutta Uimahallin remontin myötä osa harrastajista ei löytänyt tiloja, ja Tiilikankaan salin poistumisen jälkeen tulee vielä hankalampaa. Tulisi suosia hollolalaisia enemmän.
  • Terve Kunta -verkoston hyödyntäminen ja osallistaminen sekä kuulemisjärjestelmia tulisi kehittää edelleen paremmiksi ja käyttää päätöksenteon turvana enemmän.
  • meillä ainutlaatuiset vedet, ne tulee huomioida paremmin, eikä myydä sitä jokaiselle firmalle, ja myös valtuuston tulisi pitää puhtaasta vedestä päättäminen omissa näpeissä.
  • Purotaimenet tulee huomioida kierrätyspuistokaavassa ja suunnittelussa.
  • työllisyystoiminnassa asiakaslähtöinen asiakaspolku, ja räätälöity palvelu myös vajaatyökuntoisten työarviointi.
  • Näin ennallistat suon, ja hyödynnät sitä kaavoituksessa.
  • Kierrätyspuistokaavan 2 kilometrin asutusraja.
  • Hälvälän koulun säilyttäminen ja remontointi.
  • Hollola-talon kerrosmäärä ja toiminnallisuus.
  • luontopäiväkotien luontokasvatus.
  • työllistämisessä haluttu edistää myös niiden työllistämistä, joilla ei ole itsellelleen siihen niin hyviä mahdollisuuksia.
  • ajettu ennallistamista ja ulkoilureitistöjä.
  • ryhmässä on saanut olla eri mieltä Nostavan alueen Jätteenkäsittelyalueen lisäämisestä osayleiskaavaan. Osayleiskaavan lisääminen oli hyvä siksi, että saadaan ottaa kantaa maakuntakaavan erilaisuuteen.
  • on otettu kantaa ja eriäviä mielipiteitä metsänhoitosuunnitelmien avohakkuisiin suojelualueiden rajalla sekä metso-alueilla metsänhoidollisena toimenpiteenä, sekä toivottu kevyempää puistometsän hoitoa, osa on mennyt osittain läpi.
  • ELVA:ssa on puolustettu kotimaista lähiruokaa kilpailutussopimuksessa.
  • joukkoliikennepalvelutasotyöryhmässä on otettu kantaa hoppa-liikenteen avaamiseen osana palveluliikennettä myös muillekin sekä koulukyydityksen tarjoamisesta kaikille osana joukkoliikennettä ja toisen asteen koulutukseen (pakkollinen) kulkemisen onnistumiseen ja sujuviin vaihtoyhteyksiin. Yleisesti joukkoliikenne on hinku-periaate ja nopea pääsy Salpakankaalta keskustaan / matkakeskukseen ja myös Vesikansan työmatkaliikenne on ollut kehittämisen kohteena.
  • keskustan kehittämisessä pyörä/joukkoliikenne/kävelykeskusta sekä viihtyisyys ja luonnonläheisyys on tärkeitä.
  • Kristiina Vanhala-Selin on tervekunta-verkoston Rehulan varajäsenenä, ja on kiinnostunut terveyden edistämisestä, Hollolassa on edelleen terveet ja turvalliset tilat sekä ilmaiset harrastetilat ja tuetaan järjestöjä ja kuullaan kuntalaisia ja osallistetaan heitä.
  • Hollolan Asuintaloissa on panostettu viihtyvyyteen ja asuntojen korjaamiseen tasa-arvoisesti, sekä uudemman asuntokannan/vanhan korjausvelan huomioimista ja asiakaspalautteen huomioonottamista. Korjaukset kannattaa tehdä ajoissa.
  • Vesikansan alueen palvelukehitys ja Paimelan tienristeyksen turvaaminen on nostettu MAL-sopimuksessa eritasoliittymäksi, ja siihen liittyen hyväksytään kunnan etu suhteessa maanomistajaan, koska toinen tie Kalliolaan ja eritasoliittymä parantaa alueen koululiikennettä ja turvallisuutta.
  • Nostavan henkilöliikenneasema ja asutuksen kehittäminen osana rautatieliikennettä on tärkeämpi ja ramppialueelle saa tulla pohjavettä pilaamatonta teollisuutta.
  • Koululaisten kuuleminen ja demokratiahankkeet ovat olleet hyviä ja nuorten ääni kuuluu. Olemme myös puoltaneet nuorten hankkeita.
  • Aurinkoenergian ja muiden ilmastoa pilaamattomien energialähteiden sekä energiansäästön näkökulmat on tullut hyvin esille hinku-kuntien eli hiilineutraalien kuntien yhteisverkostossa. Hollola on edelläkävijä koko Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Edustimme hyvin Hollolaa kunnanjohtajan kanssa (Kristiina ja Pasi) ja Kristiina juonsi Hollolan osuuden Elvan varapuheenjohtajana.
  • Pidimme Hollolan vihreissä Energiaseminaarin yhdessä Hämeen Viitteen kanssa Niipalan tilalla 9/2023 ja meillä Ville Tulkki piti hyvän alustuksen miniyhdinvoimaloiden lämpövoimaloiden korvaamisesta, mihin Helsinki on lähtenyt mukaan kehittämistyöhön, ja käsittelimme lannoitteiden kiertoa maatilalla siten, että ei tarvita kalliita turhia lannoitteita, jos saadaan biokierto omalla pellolla toimimaan. Lisäksi kävimme läpi, miten kansallisesti on tehty vääriä energiaratkaisuja osana Neuvostoliiton miellyttämistä, ja keskityimme esimerkiksi maakaasu-ratkaisuihin, ja kansanedustaja Hanna Holopaisen mielestä on erittäin ratkaisevaa päästä myös Kiina-riippuvuudesta pois. Saara Vauramon mielestä tuulivoimalaverkon rakentaminen ja tuulivoimalahankkeet pitää yvata ja arvioida tarkkaan, eikä tuulivoima ole täysin ongelmatonta, mutta Pohjanmaalla on erittäin isoja tuulivoimalapuistoja ja ongelma on enemmän sähkön varastoinnissa: nyt verkot kuormittuu hetkittäiän todella kovasti. Pasi Koistinen on myös kiinnostunut verkkojen rakentamisesta, jota tekee työkseen, ja virapiikeistä.
  • Kristiina Vanhala-Selin Hollolan valtuustoryhmän puheenjohtajana piti budjettipuheessa kantaa, että ei pidä paukuttaa henkseleitä taloustilanteen vuoksi, vaan pitää muistaa kovia päätöksä, kuten koululakkautuksia Hälvälästä ja uimahallin lisälaajennuksen tekemättä jättämistä, ja kiittää ympäristötyöstä ja hyvinvointityöstä sekä olemista työllistämisen kehittäjänä maakunnassa.
  • Samoin Kristiina muisteli lähes 44-vuotista kunnantalon historiaa muistelemalla, kuinka ensimmäiset itsenäisyyspäiväjuhlat oli 8-10 -vuotiaiden juhlat, kun virastotalo oli juuri avattu, ja se tuntui hienolta, oppilaiden kanssa on kehitetty kuntaa tukioppilaiden kanssa, ja tuotu heitä paljon valtuustosaliin, ja valtuutettuna aikaa on kulunut salissa ja jokaisessa kerroksessa paljon.
  • Teemun huoleksi on jäänyt kunnanhallituksessa pitää huolta vihreän linjan toteutumisesta.
  • Pasi Koistinen on ottanut kantaa terveellisen kouluruoan ja koulun arjen puolesta sekä pitänyt lapsen edun puolta.

Hollolan vihreiden hallituksen kokous : pj- vaihdos Pasi Koistinen

Hollolan vihreät valitsi syyskokouksessaan 2023:

Hollolan Vihreät ry:n uusi pj Pasi Koistinen, Onneksi Olkoon

piirihallitukseen ehdotetaan Pasi Koistisen sijalle Teemu Laine ja varalle Kristiina Vanhala-Selin

,Hämeen Piirin Vision eli Vihreän Sivistysliiton hallitukseen valittiin Kristiina Vanhala-Selin 2024-2025, (1.vara 2022-2023)

hallituksessa jatkoi Kristiina Vanhala-Selin, Matti Laurila (rah), Teemu Laine, Jenna Parviainen ja Olli.

 

Teemu Laine

 

Teemu Laine on Hollolan Vihreät ry:n ehdottama ehdokas, Hollolan valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Suosittelemme lämpimästi seuraamaan Teemun kampanjaa laajasti Hämeen alueella ja Lahden seudulla  Facebookissa 

Teemun vahvoja teemoja on oikeudenmukaisuus ja laaja konsensus eri toimijoiden ja puolueiden edustajien kanssa. Hän on #liikuntaehdokas, #mielenterveystyön ja #lastensuojelun osaaja ja #nuorten osallistaja ja kuuntelija oman työn kautta. Hän on myös perheenisä ja pienyrittäjä. Tässä ajassa tarvitaan Teemun kaltaisia henkilöita, jotka osaa osallistaa ja käsitellä vaikeitakin asioita oikeilla nimillä ja rakentavasti.  Teemu on kunnan nuorisotyöntekijä, #pienyrittäjä ja lastensuojelun ammattilainen, ja entinen #koripalloilija #Namikan ankkurina ja perheenisä ja lisäksi kasvattaa itse kasvikset, tomaatit ja hoitaa hevosia ja on itse kunnostanut perinnepuutalon.

#TeemuLaine #nokipannukahvit #Brädi

Teemun oma kampanja on facebookissa, mutta yksi osa kampanjaa. Tässä #Brädi  #nokipannukahvit

kannattaa seurata Teemun Facebookissa ja liittyä fanijoukkoon. huomaa faninappi.

Teemulla paperiton mainos, eli kopioi ja levitä:.

katso vielä: Teemun vaalivideon linkki.

Meidän metsät, meidän järvet…

 

Päätöksissä tulee huomioida ennakkovaikutusten arviointi ja lapsivaikutusten arviointi

Hollolan Vihreä valtuustoryhmä kannatti  Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamista osana laajempaa ennakkovaikutusten arviointia kunnanvaltuuston joulukuisessa kokouksessa osana paikallisen hyvinvointisuunnitelman hyväksymistä.

Se oli jo tarkoitus ottaa käyttöön, mutta viimeisessä palveluverkkoselvityksessä koulujen osalta sitä ei käytetty. Samoin aiemmat aloitteet saada Lapsi-Arvi eli lapsivaikutusten arviointi on pysähtynyt siihen, että niitä ei voi yksin tehdä, vaan ne on tehtävä osana laajempaa EVA:aa eli ennakkovaikutusten arviointia.

Harjoittelimme TerveKunta-johtoryhmäverkostossa ennakkovaikutusten arviointia valtion virallisilla lomakkeilla, ja lopputulos on, että on ainakin 22 erilaista vaikutusten arviointia, jotka virallisessa lomakkeessa pitäisi huomioida, ja siksi se on jäänyt usein kunnilta liian raskaana tekemättä. Meitä kuitenkin opetettiin, että voidaan karkeasti jakaa vaikutukset ympäristöön, ihmisiin, yrityksiin ja muihin sidosryhmiin sekä liikenteeseen ja sitä kautta saada eri ryhmien kuulemiset osaksi hyvinvoinnin alueen päätöksentekoa.

Tätä esitystä oli ilo tukea ja kannattaa. Se ei tarkoita, etteikö Hollolassa ole tehty jo tätä työtä aiemmin. Esimerkiksi alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa on aiemmin tutkittu hyvin ansiokkaasti lasten vaaran paikkoja liikenteessä ja kouluumatkalla, ja löydetty tarinoiden ja sarjakuvien avulla monta lapsista pelottavaa paikkaa, jotka voidaan korjata. myös leikkipuistoja suunnitellessa vanhempien, perhepäivähoitajien ja lasten näkökulmat on tärkeitä, ja sitä on käytetty Hollolassa alueen puistoja suunnitellessa. Kouluissa kuullaan lapsia heitä koskevissa päätöksissä. Samalla tavalla on mahdollista kuulla lapsia jatkossakin.

Se, mikä oli tärkeää, oli ennakkovaikutusten arviointi. Nyt on kaavoissa otettu YVA-eli ympäristövaikutusten arviointi, joka on laaja prosessi isoissa asioissa ja ympäristöluvissa, mutta sieltäkin puuttuu joskus yrityksien huomioiminen ja osa eri ihmisryhmien arvioinnista. Isoissa kouluverkkokysymyksissä on kuultu lähinnä huoltajia ja henkilöstöä, mutta laajempi EVA on jäänyt tekemättä. Siksi on hyvin tärkeää huomata, että tämä prosessi lähtee jalkautumaan kuntaan.

/Kristiina Vanhala-Selin

 

Uusi kuntastrategia Hollolaan

Hollola teki hyvän kuntavaalistrategian yhteistyössä ryhmyreiden kanssa. Sen ensimmäisienä arvona on tulevaisuustaitoinen ja se on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön mukaisesti kestävän kehityksen mukainen ja korostaa toiminnassaan vastuullisuutta. Lisäksi osallistaminen nousi vahvasti esiin hyvinvoinnin pohjana, ja voidaan johtaa sekä tiedolla että sydämmellä.

Aluksi strategiasta kuitenkin meinattiin poistaa alusta #montaluontoa ja luonnonläheisyyttä ja ilmastonmuutosta ei muutenkaan olisi huomioitu riittävästi. Siksi Matti Laurila teki muutosesityksen, jossa olisi haluttu Visiosta pois lause, jonka mukaan Hollolan tuntee 5 prosenttia suomalaisista, mutta sitä rakastaa 80 prosenttia hollolalaisista, ja korostaa mielummin meidän luonnonläheistä Salpauksen luontoa, historiaa ja kulttuurimaisemaa.

Muutosesitys:

”Viihtyvyytemme perusta on lähiluonto metsineen ja järvineen, sekä kumpuilevine peltomaisemineen sisältäen Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: Hollolan kulttuurimaisemat sekä Tiirismaan ja Salpausselän maisemat. Kuntamme on osa Unescon Salpausselän Geoparkia. Halutussa Hollolassa on monimuotoinen luonto, jonka jatkuvuuden takaamme panostamalla luontokadon estämiseen, luonnon ennallistamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.”

Vihreä valtuustoryhmä kannatti tätä muutosesitystä, mutta se ei ollut yhdessä sovitun mukainen. Tarkemmin strategiaa työstetään eri työryhmissä, joissa Teemu Laine edustaa vihreitä hallituksen alaisessa strategian jalkauttamisryhmässä, Kristiina Vanhala-Selin elinvoiman palvelualueen stratgian jalkauttamisryhmässä ja Tuija Braxin tilalla varajäsen Pasi Koistinen hyvinvoinnin palvelualueen strategian jalkauttamisryhmässä. Silloin konkretisoituu strategiatyö.

Vihreät sai myös sisäisesti ajettua strategiaan ja visioon omia tavoitteitaan ja lisäksi säilytettiin brändi-ilme ja #Hollola #MontaLuontoa . Ohjausryhmässä Kristiina Vanhala-Selin oli työssä mukana.

Vihreät Hälvälän säilyttämisen kannalla budjettikokouksessa marraskuussa 2021

Hollolan vihreät kannatti Hälvälän koulun säilyttämistä budjettikokouksessa marraskuussa 2021 ryhmäpuheenvuorossa. Kristiina Vanhala-Selin piti kohtuuttomana sitä tilannetta, että Hälvälän koulusta siirrettäisiin jo valmiiksi täyteen Tiilikankaan kouluun, ja sieltä koulutie jatkuisi Tiilikankaan lakkauttamisen jälkeen vielä täydempään Salpakankaan kouluun.

Kahden koulun lakkauttamista  kahden vuoden sisällä ei pidetty järkevänä, ja tarvitaan aikalisä, jotta voidaan suunnitella kestävästi alueen veto- ja pitovoiman kannalta järkevä suunnitelma, jossa alueen pienille koululaisille taataan terveelliset ja turvallliset tilat alueen vetovoima ja pitovoima huomioiden.  Keskustan koulut ovat hienoja, mutta Heinsuon koulua ei suunniteltu alakoululaisille ja Salpakankaan koulu on tällä hetkellä täynnä. Lisäksi Hälvälän koulun ja osin Tiilikankaan koulun oppilaaksiottoalueen lapsimäärän kehitys ikäluokissa 1-6-vuotta on notkahduksen jälkeen vakiintumassa, ja alue perustuu pientalovaltaiseen asumiseen, jossa on paljon lapsiperheille sopivia perheasuntoja, ja kaavoitettavaa aluetta jäljellä, eikä ole syytä heikentää alueen vetovoimaa.

/Kristiina Vanhala-Selin

Hollolan Vihreiden valtuutettujen tekemiä aloitteita 2021

Valtuustoaloite omaishoidontuen kehittämisestä Hollolassa ja Päijät-Hämeessä
Kuntaliitto on ohjeistanut: Kunnan tärkeä tehtävä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen lisäksi edistää iäkkäiden asukkaidensa hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ikäystävällinen kunta luo mahdollisuudet hyvään elämään Ikäystävällisessä kunnassa iäkkäiden asukkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellaan, jotta heillä on mahdollisuus omannäköiseen elämän.
Ehdotamme, että Hollolan kunta perustaa pienen työryhmän, joka ryhtyy pikaisesti miettimään Hollolan, muiden Päijät-Hämeen kuntien ja PHhykyn kanssa yhdessä omaishoidontuen kehittämistä alueellamme, saaden siitä huomattavia säästöjä ja vanhuksille onnellisempaa ja viihtyisämpää asumista. 
Lisäksi toivomme kehitystyössä mukaan pohdittavaksi omaishoitajien jaksamiseen ja lomiin liittyviä asioita sekä myös sitä, voiko jokaiselle vanhukselle nimetä jonkun lähiomaisen, joka edesauttaisi sitä, ettei ketään vanhusta jätetä yksin sairautensa tai yksinäisyytensä kanssa.
Vastauksena aloitteeseen tämä lisättiin projektiin ja toimenpiteisiin, jotka edistävät kuntien ja Päijät-Soten rajapintoja.
Aloitteen teki Tuija Brax ollen estyneenä kokouksessa, sen luki Kristiina Vanhala-Selin, ja sen takana oli Vihreä valtuustoryhmä marraskuun bujdettivaltuustossa Teemu Laine, Jenna Parviainen, Kristiina Vanhala-Selin ja Matti Laurila.
Tuija Brax teki aloitteet joulukuun valtuustossa vauvarahan saamiseksi kuntaan 500 euroa, ja vihreä valtuustoryhmä piti aloitetta lapsimyönteisenä, ja mutta etäkokouksen vuoksi ei voinut allekirjoittaa aloitetta. Vauvarahan tilalle voisi olla myös matalan kynnyksen tapoja toivottaa uusi kuntalainen tervetulleeksi kuntaan ja tietoa ja kokeilukertoja palveluihin.
Tuija Brax teki aloitteen joulukuun valtuustossa ympäristöystävällisten hankintojen edistämiseksi koulun ruokahuollossa. Erityisesti riisin poistaminen ja palmuöljytuotteiden poistaminen eineksistä ja margariinista oli konkreettisia ja mahdollisia toimenpiteitä saada ruoasta sekä ekologisempaa että terveellisempää. Vihreä valtuustoryhmä tuki aloitetta, mutta ei voinut allekirjoittaa aloitetta etäkokouksen vuoksi.
Vihreä valtuustoryhmä teki Hämeenkosken Seuralan vuokrasopimuksen jatkamisesta kunnan kanssa ryhmäaloitteen keväällä 2021 , jonka luki Kristiina Vanhala-Selin, ja mukana oli Tuija Brax ja Jaakko Lahti. Vuokrasopimuksen purkaminen olisi ollut kohtuuton korona-aikaan. Samalla olisi tarkoitus kartoittaa uusia demokratiamuotoja esim. Sitran kautta ,ja kehittää yhteisöllisiä tapoja hyödyntää Seuralan tiloja esimerkiksi kuntakokeilun tai kuntoutuksen kautta. Vastaukseksi saimme, että Seuralan vuokrasopimusta jatkettiin vuoden aluksi.
Lisäksi Kristiina Vanhala-Selin teki kaksi aloitetta metsänhoidon suunnitelmista ja ilmastonmuutoksen huomioimisesta kilpailutuksissa sekä kuntalaisia lähellä olevien puisto- ja virkistysmetsien osallistamisesta ja osallistumisesta niiden suorittamiseen. Näistä tuli vastauksena myönteiset vastaukset, jotka otettiin huomioon, esimerkiksi hiilitase luvattiin huomioida kunnan metsien hoidossa.

Aluevaalit tulee – mitä olisi Päijätsotessa korjattavaa: ota kantaa.

Tammikuussa 2022 päätetään todella isosta budjettiosasta. Se vaikuttaa kuntalaisten jokapäiväiseen elämään ja hyvinvointiin. Vaikka valtio rahoittaa tämän soteuudistuksen, se leikkaa peruskuntien verotuloja.

Vihreät lähtevät vaaleihin teemoilla:

  1. Mielenterveys ilman jonottamista
  2. Tasavertaiset palvelut kaikille
  3. Jatketaan yhteistyötä asiakkaan hoitopolkujen kehittämisessä ja kuntien hyvinvointityön kanssa ja otetaan huomioon asiakkaiden ja alueiden erilaisuus

Miksi on tärkeää vaikuttaa nyt ja mitä Vihreät ovat yrittäneet Hollolassa tehdä?

Ensimmäisen kerran annetaan oikeaa päätösvaltaa alueen ihmisille vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Tällä hetkellä kunnat ovat siirtäneet sotepalvelut maakunnan laajuiselle yhtymälle, eli Päijätsotelle. Kunnat ovat antaneet raamit, mutta laskut on pitänyt maksaa käytön mukaan.  Lisäksi kunnilta on kerran vuodessa kysytty, mitä parantamista palveluissa on, ja  on allekirjoitettu palvelusopimukset, joihin on voitu kirjoittaa kuntien toiveita.

Vuosittaisissa palvelusopimusneuvotteluissa viimeksi vihreät vaativat, että lisätään matalan kynnyksen apua ja tukea perheille terveydenedistämisen suunnitelmassa ja varsinaisessa palvelusopimusneuvotteluissa nostettiin hyvin vahvasti osakeskusten palvelut, kuten Vesikansan terveyspalvelut, jotka paljastuivat, että kaikki palvelut oltaisiin lakkauttamassa juuri Päijätsotea varten rakennutetuissa monitoimitiloissa Kalliolan koululla, ja alkoi neuvottelut uudelleen, mitä palveluita voidaan siellä nostaa esille. Samoin Vihreät vaativat palvelusopimusneuvotteluissa TYP-toimintaa eli työkyvyn arvioinnin osatyökykyisille, koska tällä hetkellä Päijätsote ei saa antaa henkilökohtaisia työllistymiseen liittyviä tietoja ja myös kuntoutus hoidetaan Päijätsoten kautta, jolloin kuntakokeilun asiakkaista puuttuu osatyökykyiset, ja heitä siirretään eläkkeelle, eikä töihin esim. mielenterveyskuntoutujien osalta.

Näitä palvelusopimusneuvottelujen ehdoista ei ole mitään sanktioita, jos niitä ei noudateta. Edellisellä valtuustokaudella Vihreät vaativat kunnanhallituksessa myös palvelusopimusneuvottelujen hyväksymättä jättämistä, koska matalan kynnyksen työtä ja lapetyötä ei pystytty toteuttamaan säästöjen vuoksi, ja Hollolan kunnan toiveita palveluverkon säilyttämisestä esim. Hämeenkosken osalta ei pystytty noudattamaan, ja jonot pidentyivät myös perusterveydenhuollossa yli hoitotakuurajojen. Samoin terveysasemasta käytiin isoja keskusteluita, saadaanko täyden palvelun terveysasema, ja tässä kunnanhallitus ja konsernijaos olivat tärkeässä asemassa. Samoin kuntalaisen kuuleminen ja hoitoketjujen yhtenäistäminen on ollut vihreille tärkeitä asioita, samoin ikääntymiseen liittyvät hyvinvointiprojektit ja digiklinikat, ja lähipalveluiden lisääminen, kuten kodinhoidon palveluiden lisääminen Hollolassa palvelutarpeen mukaiseksi.

Vihreät myös äänesti kunnanhallituksessa terveysasemien yksityistämistä vastaan, koska idea perusterveydenhuollon asemasta vaarantuu, ja kuormittaa kallista erityissairaanhoitoa, ja on pelko, että erityissairaanhoitoon hakeutuu kolmen muun väylän kautta enemmän ihmisiä, jos perusterveydenhoidosta hoidetaan vain minimi, ja se lisää kustannuksia: eli kolme muuta väylää on työterveys, opiskelijoiden terveyspalvelut ja yksityinen lääkäripalvelu. Aikanaan Soininvaara sanoi, että perusterveydenhuolto pitäisi olla tärkein ja toimivin väylä, ja pienellä vaivalla siihen satsaamalla saadaan kaikille tasa-arvoiset palvelut. Terveysasemien yksityistäminen vaikeuttaa perusterveydenhuollossa matalan kynnyksen asiakaspalvelutyötä ja muuttaa sen tulosyksiköksi, jossa laskutetaan joka palvelusta erikseen, ja jossa esimerkiksi matalan kynnyksen neuvolaryhmät ja vapaaehtoistyön ryhmien kokoontumiset, joita nykyisellä terveysasemilla lapetyön ennaltaehkäisevänä toimintana on järjestetty.. Samoin sellainen kokonaisvaltainen palveluohjaus puuttuu yksityisellä. Hollolna kunnan enemmistö piti kuitenkin yksityistä palvelua parempana.

Mitä rakenteellisia ongelmia yhtymävaltuusto/yhtymähallitusmallissa on ollut?

Päätöksenteossa on ollut poliittisin perustein alueella neuvotellut jäsenet, joissa on ollut ongelmana se, että kaikilla kunnilla ei ole ollut päätösvaltaa eikä omaa edustajaa yhtymähallituksessa, joka oikeasti tekee yhtymän päätökset. Yhtymävaltuustossa on ollut kunnilla edustus, mutta se on hyväksynyt vain kerran vuodessa budjetin ja kerran vuodessa tilinpäätöksen sekä kerran neljässä vuodessa strategian. Toimeenpanosta on päättänyt yhtymähallitus, joka ei ole pystynyt kuulemaan omistajiaan eli kuntia, ja tehnyt erittäin rankkoja päätöksiä palveluverkon supistamisesesta, terveysasemien yksityistämisestä sekä uusista investointipäätöksistä. Kunnat ovat antaneet budjettiraamin, joka on erittäin tiukka, ja yhtymähallitus on noudattanut kuntien antamia säästöjä, ja  on säästänyt seinistä ja laittanut kiinni terveysasemia ja ostanut palvelut yksityisiltä tuottajilta.  Samoin palveluita on digitalisoitu ja akuutti 24 on ainoa, joka on auki 24/7, ja siellä on eri palvelulinjat, jotka erittelee kiireelliset ja ei-kiireelliset tapaukset.

Mallista syntyi yksikköhinnaltaan Suomen halvin ja tehokkain yksikkö. Samaan aikaan kun investoidaan rankasti uuteen Keskussairaalaan sekä Lahden sairaalaan keskitetään koko Lahden palvelut, ja Hollola sai puristettua oman terveysaseman rahoittamalla sen itse täyden palvelun terveysasemaksi. Se tarkoittaa jotain myös kuntalaisten palveluille: hoitoketjujen yhtenäistäminen tarkoitti meille, että Hollolan palvelut heikkenivät, ja myös lähellä olevia yksikköjä lakkautettiin. Lähipalvelun käsitteeksi muodostui se, että digipalvelut on kaikkien saatavissa ja nyt avataan kaikille avoin digiklinikka. Samoin lähipalveluksi muodostuu se, että terveysaseman sijaan kotipalvelusta tuli tärkeä, ja 2019 yhtymävaltuusto teki merkittävän päätöksen, kun lisäsi 50 kodinhoitajaa lisää, joista suurin osa tuli paikkaamaan ikääntymisen ongelmia Lahdessa ja Hollolassa. Jos tämä ikärakenteen muutos jatkuu, niin kodinhoitajia tarvitaan koko ajan lisää.

Samoin täyden palvelun hoitoa vähennetään, eli Päijätsote ei tule rahoittamaan kaikille yöpalveluita ja raskaita palvelupaketteja hoitokodeissa, jolloin käydään asiakkaan kukkarolla, ja hoivayritysten asiakas tulee maksamaan jokaisesta hoitopaketista itse. Kevyempää laitoshoitoa rahoitetaan, jossa ei ole lääkäripalvelua eikä yöpalvelua.

Linjauksen seurauksena sotessa säästettiin huomattavasti laitoshoidon kustannuksista, mutta henkilöstö ja hoivayksikköjen asiakkaat eivät voineet hyvin: aika nopealla aikataululla neljän vuoden aikana raskaan palvleun hoivayksiköt on tämän linjauksen vuoksi käytännössä vanhusten saattoyksiköitä, joissa on vähennetty sairaalasta laitospaikkoja siirtämällä heidät esim. Kilpiäisten vanhuspalveluyksikköön. Tämä on johtanut henkilöstön kuormittumiseen. Moni Kilpiäisten palveluyksikön asiakas tuli taloon mukanaan vain sairaalavaatteet, ja ainoa kalustus on Kilpiäisten kustantama sairaalasänky, ja omaisista ei ole tietoa, ja saa sieltä eväät elämänsä viimeisille vuosille. Tämän näkeminen ei henkilöstöstä tunnu mukavalta, kun palveluyksiköt siirtyvät saattohoito-osastoiksi, ja samaan aikaan kotona tai kevyemmässä palveluyksikössä olevat asiakkaat jonottavat palveluun.

Siksi keveympää vanhustenhuoltoa ja positiivista aktivointia ja yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa on kehitettävä ja kotona-asumista tuettava enemmän ja yhteisöllistä vanhustenasumista olisi kehitettävä. Hyvinvoinnin edistäminen on erittäin tärkeä, ja myös vanhusten mielenterveys on tärkeä asia ja esteettömät tilat. Tietotekniikka ja skype mahdollistaa todella paljon asioita, mutta tähän tarvitaan jatkuvaa atk-tukea vanhuksille, joilta unohtuu jo levy päälle tai tv, eli tarvitaan sitä kotipalvelua auttamaan vanhuksia ja jatkuvaa huoltoa. Omaishoito vanhuksille ja vammaisille sekä jatkuva huolenpito olisi äärimmäisen tärkeää.

Vihreät on ollut valtakunnallisessa TerveKunta-johtoryhmässä, ja edistäneet sitä kautta YK:n Agenda2030 mukaisia tavoitteita kestävästä kehityksestä, ja korostaneet Suomessa kuntien mielenterveystyötä, ikääntyvien ongelmia, lapsiperhepalveluita ja tasa-arvoisia palveluita tulotasosta riippumatta. Positiivisen mielenterveyden edistäminen ja matalan kynnyksen työ ennaltaehkäisevästi eikä syyllistäen olisi ensiarvoisen tärkeää, ja tätä työtä pitää tehdä yhteistyössä asiakkaan (myös kokemusasiantuntijat) yhteistyössä hoitopalveluketjujen kanssa, Samoin korona-ajan hyvät ja huonot esimerkit ovat nostaneet liikunnan, luonnon ja ikääntyvien palvelut esille, ja miten voidaan kunnissa edistää terveyttä, josta taas toimintakyky paranee. Kuntien terveydenedistäminen, ja maakunnalliset projektit tulisi tehdä hyvässä yhteistyössä sotepiirin kanssa.

Nyt Päijätsotessa alkaa yhteinen projekti askelhyvinvointiin ja tämä ei saisi jäädä vain Lahden hankkeeksi. Meillä on ollut Hollolassa mielenterveyttä metsässä -hanke, mutta Lahden ideointitilaisuudessa väläyteltiin myös mallia luontopäiväkotityölle, allergialiiton yhteistyölle, luontoetäkonttoreille, virkistysmetsistä ja puistoista, maaperän ja luontokadon estämisestä sekä biodiversiteetin lisäämisestä ja sen vaikutuksesta. Tästä pitäisi Hollolan ja liikunnan olla ehdottomasti kiinnostunut ja tehdä poikkitieteellistä yhteistyötä myös soten kanssa. Tämä hanke kuuluu myös PHsoten tulevaisuuden terveydenedistämiseen.

Hollolassa on tehty hyvää yhteistyötä TerveKunta -verkoston ja laajan hyvinvointisuunnitelman kautta, ja meillä ollaan oltu esimerkillisiä turvallisuuden edistämisestä, lapsiperhepalveluissa, matalan kynnyksen työssä ja liikunnan edistämisestä kaikenikäisille sekä ollaan avattu vapaaehtoistyölle tiloja ja liikuntatiloja ja taattu harrastus kaikenikäisille koulupäivän yhteydessä ja erityisen tuen resurssit ovat olleet kunnossa, samoin erityisopetuksen järjestelyt. Samoin palveluasumisen yksikköjä ja esteettömyyssuunnitelmia on tehty.

Meillä oli myös alueen parhaita terveysasemia kuntakeskuksessa ja siihen satsattiin paljon. Koulujen oppilashuolto oli laadukasta. Siksi Hollolan kannattaa olla mukana ja Hollolan hyviä käytäntöjä kannattaisi jatkaa. Lyhytnäköistä on säästää sellaisista palveluista, joita ei voi ”mitata rahassa”, esimerkiksi asiakasohjauksesta ja henkilökohtaisesta palvelusta, joka nyt uuden soteaseman myötä uhkaa kadota kokonaan. Samoin täyden palvelun terveysasema ei tule pitämään sisällään kaikkea kuntoutusta, vaan fysioterapiatiloja ja muita ostetaan muualta, samoin vanhusten palveluita siirretään Jalmariin Jalkarantaan vuodeosaston laajenemisen myötä.

Siksi kannattaa olla tarkkana, ja olla ehdolla vaaleissa. Oli kysymys henkilöstön jaksamisesta, asiakkaan ohjauksesta, omaishoidon järjestämisestä, peruspalveluista tai matalan kynnyksen työstä kouluissa ja päiväkodeissa tai hammashoidosta, nämä on kaikki arkipäivässä ihmisten jokapäivisiä palveluita, joista veroista menee noin puolet soten hyväksi. Sote tulee saamaan valtion laskennallisen rahoituksen vuoksi lisää rahaa, ja se tulisi käyttää asiakkaiden eli kuntalaisten hyväksi, ja myös peruspalveluihin tulisi satsata alueella, ei vain hienoihin keskussairaalan yhä kallistuviin hoitopaketteihin.

/Kristiina Vanhala-Selin

tule ehdokkaaksi:

Meidän ehdokkaat tällä hetkellä:

Tuija Brax, Pasi Koistinen, Kristiina Vanhala-Selin, ja mukaan mahtuu vielä.