2012-2016 Hollolan vihreät ovat halunneet edistää kestävää kehitystä, ihmisen ja luonnon kunnioittamista. Kunnan rajalliset verorahat ja voimavarat on pyritty käyttämään ennaltaehkäisevästi ongelmien ehkäisemiseen ja luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Lyhytnäköisistä säästölistoista on pyritty luopumaan ja edistämään pitkäjänteisesti kohti kestävämpää kehitystä ja hyvinvointia, uudistaa ja kehittää kuntaa.

Olemme pyrkineet tasa-arvoiseen ja osallistavaan kuntaan, jossa virkistysalueet ja lähiviherreitistöt ja asuinympäristön viihtyisyys sekä jokaisen oikeus uimarantoihin, kulttuuriin, kirjastoon ja nuorisotoimen palveluihin sekä matalan kynnyksen palveluihin on säilyneet.

Hollolan vihreät ovat pitäneet julkista tuotantoa tärkeänä, mutta yksityinen voi täydentää julkista palvelua, samoin kolmannen sektorin toiminta. Samoin Hollola on edistänyt kuntalaisten hyvinvointia.

Uusiutuvan energian suhteen on edistetty maalämpöä ja kalliolämpöä, johdettu hukkalämpöä uimahallista jäähallille ja palvelutaloon, punnittu aurinkolämpö- ja hakelämmön mahdollisuuksia kunnassa sekä puolustettu tuulivoiman edistämistä kunnassa, mikäli se tehdään ympäristöä ja lähellä asuvia ihmisiä kunnioittaen.

Sisäilmaongelmaisten tilojen selvittäminen ja niiden laittaminen kuntoon on ollut haastavaa: jokainen julkinen tila on sisäilmamitattu ja niihin myös reagoidaan: kunta on rakentanut kaikki keskustan koulut ja osan päiväkodeista uudestaan ja investoinut koulutukseen ja tulevaisuuteen: meillä on tasa-arvoisin ja uudenaikaisin koulupolku, unohtamatta kylien pienempien oppilaiden koulupolkua ja omaleimaisuutta.

Vihreä työ ei lopu: ympäristö ja kestävä kehitys sekä ihmisten hyvinvointi vaatii puolustajansa.

Ohessa on vanha arkisto, jonne on koottu vanhoja kirjoituksia. Niistä näkee, että vihreät rakentavat pitkäjänteisesti kestävää kehitystä ja tekee mahdollisuuksien mukaan politiikkaa eteenpäin.

 

kuntalaki muuttuu – muuttuuko Hollola?

Tiedotteet | 10.5.2016 klo 19.48

Kuntakonserni Hollola OY AB vai osallistava kuntalaisten yhteisöllisyyttä korostava kunta?

Kuntalain muutos on mahdollistava ja kunnan elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja paikallisuutta korostava. Palvelujen järjestämisestä voi päättää kunta itse. Vaikka palvelut voisi ulkoistaa, niin kaikkea ei silti voi ulkoistaa, viranomaistehtävät ja kuntalaisten palveluista huolehtiminen on tärkeämpää kuin ulkoistaminen ulkoistamisen vuoksi.

Perustehtävänä kunnalla tulee jatkossakin olla kuntalain mukainen kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Laajasti ajatellen kunnalla on suuri välillinen vaikutusvalta ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen sekä yhteisöllisyyteen. Tätä myöskin vihreät ovat kuntastrategiaan ajaneet, että ollaan kuntalaisten ja kestävän kehityksen edistäjiä.

Hollolassa on korostettu valiokuntamallia, eli mahdollisuutta lautakunnissa valmistella ja päättää asioista, ja toisaalta hallitus ja sen konsernijaosto edelleen ”päättää” suuren osan suurista päätöksistä. Tähän vielä pitäisi tulla kuntalaisten osallisuuden edistäminen ja kuntalaisten ottaminen mukaan päätöksentekoon.

Ei kannata väheksyä kuntalaisten omia kokemuksia ja hiljaista tietoa. Lähellä kuntalaista olevat asiat on kaikista mielenkiintoisimmat. Se on yhteisöllisyyden tukemista, seurojen toiminnan arvostamista, nuoriso- ja lapsien vapaaehtoistoimintaa. Se on se osa, jota kunta tukee kaikista vähiten, mutta kuntalaisista se on kaikista mielenkiintoisin, koska se on seurojen vapaaehtoistyölle osin elinehto. Toinen on kuntalaisten palvelut silloin kun ne eivät satunnaisesti kuntalaisten mielestä toimi: lumenauraus tai vaikka hammashoidon jonot. Kolmas on kunnan kaavoitus, yleensä vasta siinä vaiheessa kun kuoppaa aletaan kaivamaan. Neljäs on kiinteistöjen sisäilmaongelmat, joihin Hollolassa on kannettu vastuuta ja rakennettu kokonaan uudet rakennukset.

Vihreä tapa vaikuttaa on kuunnella hyviä ideoita ja osallistaa. Esimerkiksi sellaisesta olisi suora, aito, työpajatyyppinen ideointi, jossa parhaat ideat otetaan huomioon, vaikkei sitä sano puolueen nokkahenkilö. Siihen liittyy ideoiden kierrättäminen ja hullumpienkin ideoiden kehittäminen

Viherreitistöjen ja pitkospuiden uusiminen

Tiedotteet | 10.5.2016 klo 19.42

Hollolan vihreät teki aloitteen pitkospuiden uusimisesta.

Miksi tarvitaan viherreitistöjä, pitkospuita, kulkureitistöjä? Alle puolen kilometrin päässä asuinpaikasta pitäisi löytyä jokaiselle sopiva viherreitistö jä lähivirkistysmetsä. Luonto ja hiljainen paikka rauhoittaa ja edistää terveyttä sekä nostaa kuntoa.

Kulkeminen luonnossa on vastuullista ja pitkospuut suojelualueella ja virkistysalueilla estävät maan kulumista. Samalla ne ovat yhteisöllisiä paikkoja, jotka voi suunnitella huolellisesti ja pitää myös huolta niistä.

Yleensä paikalliset asukkaat ja luontoaktiivit ovat halukkaita uusimaan ja rakentamaan luontoreitistöjä asuinalueidensa viherreitistöihin. Jos ollaan jossain muualla kuin kuntien maalla tai valtion maalla, tarvitaan maanomistajan kanssa neuvottelu reitistöistä ja kulkuluvista. Reitistö voi olla ihan tavallinen polku, tai pitkospuut, aina ei tarvitse olla soraa, hiihtouraa tai juoksumaastoja. Tällaisia reitistöjä kulkee jo Tiilijärvien ympärillä ja muualle on tarpeen saada myös kunnon reitistöt.

Aloitteessa vihreät saivat vastauksen, että Hedelmätarhan pitkospuut korjataan ja Soisalmensuon ja muiden pitkospuiden reitistöjä ylläpidetään ”Mennään metsään”-projektin ja 3. sektorin kanssa. Huoli pitkospuiden kunnosta oli aiheellinen, kun ympäristötoimi siirtyi Lahden vastuulta takaisin Hollolalle.

Hollolan vihreät kannattavat tuulivoimaa

Tiedotteet | 15.6.2015 klo 20.39

Hollolan valtuustossa kaatui 23-20 vastaesitys tuulivoiman suojavyöhykkeen kahden kilometrin rajauksen poistamiseksi. Harmillista.

Viihtyisän asutuksen turvaamiseksi ei tarvita kahden kilometrin rajaa, vaan se pitää tapauskohtaisesti asettaa: Metsäisessä harjumaastossa, jos myllyn korkeus ei ole kovin suuri, riittää paljon pienempikin rajaus, kun taas avoimellla alueella jossa mylly on korkealla, esim. järven rannalla, laajempi suojavyöhyke on parempi. Samoin rajaus ei ole tasa-arvoinen, sen ulkopuolelle jäi loma-asutuksen kuuleminen, tuulivoiman vaikutukset elinkeinonharjoittajille, korvaukset voimalinjoista ja maanomistajan kuuleminen, sekä mahdollisen jään tippuminen isoille teille.

Telassa pohdittiin myös sitä, jos rakennettu tuulivoimala tiukoilla kilometrirajoilla estää jatkossa kunnan asutuksen kehittämisen. Esimerkiksi Kukonkankaalle tuleva tuulivoima voi tiukkarajaisena estää asutuksen leviämisen tälle alueelle. Siksi lievempi määritelmä ilman kilometrirajaista suoja-alueetta on parempi yleisissä periaatteissa ja kaavaan voidaan asettaa tarkemmat kaavamerkinnät.

Sillä tavalla tuulivoimaa myös on mahdollista tulla Hollolan kolmelle tuulivoimala-alueelle, koska erämaita Hollolassa on vähän, ja toisin päin, jos tuulivoimaloita joskus tulee Hollolaan, on mahdollista myös asuttaa aluetta.

Hollolan vihreät ei näe tarpeellisena kunnan osallistumista kehätien kustannuksiin

Tiedotteet | 15.6.2015 klo 20.39

Kahdeksan miljoonaa ylimääräistä rahaa sijoitettuna vt12 ohitielinjaukseen on ylimääräinen investointi kunnalle ja myös selkeä viesti valtiolta, että sillä ei ole jatkossakaan varaa ylläpitää, saati rakentaa uusia teitä, ja kuntien kukkarolla tullaan käymään jatkossakin. Kun kunnalla on tiukkaa investoida jo koulurakennuksiinkin ja joudutaan rakentamaan elinkaarimallilla kaksi isoa koulua ja paloasema leasingmallilla, ei ylimääräistä rahaa kunnallakaan ole. Parempi keskittyä kunnan perustehtäviin.

Alunperin 176 miljoonan investoinnissa Hollola on jo maksaja: ruma kallioleikkaus ympäristöä ja maisemaa säästävän tunnelin tilalle ja kaksikaistainen toteutus nelikaistaisen tilalle, jolloin säästettiin 4,5 miljoonaa kokonaiskustannuksista, mutta kun kustannuksiin lasketaan Lahden kehätien tulorampit, niin kokonaiskustannukset paisuivat liki 250 miljoonaan, josta 28% jää kuntien rahoitettavaksi. Sen päälle pitäisi vielä rakentaa muuta infraa ja kehittää alueita, koska kaikki teollisuusalueet rakennetaan yleensä tappiolla.

Hollola Hämeenkoski -liitos

Tiedotteet | 1.4.2015 klo 20.46

Aluksi kuulostaisi, että liitos Hämeenkosken kanssa olisi itsestäänselvä ja Hämeenkoski vain liitettäisiin Hollolaan. Eihän Hämeenkoski halunnut edes omaa vuosittaista ”käyttörahaa” eikä ”lähidemokratiaelintä”, koska oletetaan Hollolan kunnioittavan niin paljon lähipalveluita ja paikallisia järjestöjä. Totta, Hämeenkoskella ei ole lähipalveluissa säästettävää, ja virastotalokin on jo pois käytöstä.

Käytännössä yhdistyminen vaatii paljon pientä säätämistä ja työtä. 5 vuoden irtisanomisaika tekee suojan työntekijöille, joten sijoitellaan työntekijöitä. Laatikkoleikki telan sisällä alkaa, saadaan uusi ympäristö- ja rakennusvalvontajaos telan alle. Laatikkoleikkiä ei aina tehdä yhdistymisen vuoksi, vaan osin kehityksen ja Lahden mallin mukaisesti. Ehkä parannuksena on tiemestarin toimi, kun hämeenkoskelaisetkin pitää työllistää. Sivistystoimessa hämeenkoskelaisia aletaan kuljettamaan Lammin sijaan Hollolaan yläkouluun, ellei hämeenkoskelaiset itse hakeudu Lammille (ja maksa omia matkojaan).

Ensimmäinen yhteinen valtuustoseminaari ja valtuuston yhteiskokous, jossa tarkastellaan tärkeimpiä talouslukuja, nuijitaan uusi hallintosääntö, viilataan ne budjettiylitykset, jotka voivat vaikuttaa ensi vuoteen 2016 heikentevästi, kuten sivistyksen parakit ja tilapäiset urheiluhallit. Kertakäyttöratkaisut tuntuvat pahoilta, vaikka ne ovat vain väliaikaisia, mielummin tällaisena aikana rakentaisi kestävää ja hyödynnettävää peruspalvelua kuin ylimääräistä.

Tämä vuosi on rauhoitettu siten, että molemmat kunnat voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä ja lautakunnat jatkavat vaalikauden loppuun asti. Strategista kaavaakin tehdään molemmissa kunnissa omana kaavana.

Sopuisasti alkanut yhteinen tie varmasti johtaa rauhalliseen ja hyvään lopputulokseen. Valtuustosaliinkin mahtuu hämeenkoskelaiset yhteisvaltuustoon istumaan.

 

kouluista ja rakentamisesta

Tiedotteet | 2.3.2015 klo 0.15

Koulua ei tehdä elinikäiseksi, vaan 40 vuodeksi. Näin ainakin peruskoulurakennukset Hollolan keskustassa Salpakankaalla. Tärkeintä on kuitenkin se, että Hollolassa reagoidaan nopeasti sisäilmaongelmiin ja puututaan niihin. Tutkimukset kestävät yleensä pitkään, mutta niissä on ollut maan parhaat asiantuntijat. Mallia on kehitetty niin, että sisäilmaongelmiin puututaan kuukauden sisällä ilmoituksesta, ja toimenpiteitä kehitetään koko ajan. ONgelmana on, että myös uusista pinnoista jotkut saa oireita, vaikka ne ei ylitä suurin osa raja-arvoja. Silti sisäilmaan puuttuminen ja erilaisten ongelmien tiedostaminen nopeuttaa rakennusten kunnossapitotietoja, ja siksi on tärkeää, että ilmoitukset tehdään ajoissa. Telassa on myös esitetty monta eri kohtaa, jossa eri aikakausien rakennuksissa on tehty virheitä, ja huoltotoimenpiteitä on kehitetty. Esimerkiksi siivousmitotuksista kunta ei tingi enää ja huoltotoimenpiteitä on lisätty, ja kehitetään mobiiliseurantaa. Rakennusvalvontaa on tehostettu uudisrakentamisessa, ja jokaisesta jutusta pitää tehdä ilmoitukset heti, jos on ongelmia, että saadaan rakentaja korjaamaan.

Ensin lähdettiin kansakoulurakennuksesta, tai porkkanakoulusta tai Kankaan koulusta, joka korvattiin ensin.  Kun olin Kankaan koulun johtokunnan sivistyslautakunnan edustajana, oli pakko kertoa se huoli, joka opettajakunnalla ja vanhemmilla sekä johtokuntaan nimetyillä oli, lautakunnalle ja fiksusti ratkaistiin asia etsimällä heti lisätilat. Vuokratiloja haukuttiin jälkikäteen kalliiksi, mutta niinhän siinä käy, jos vuokran hinnassa käytännössä maksettiin nopeutetusti koulun hinta. Siksi sen lunastusta piti puolustaa. Uudesta koulusta tuli pojalle kuudeksi ensimmäiseksi vuodeksi turvallinen paikka, luokat oli värein merkitty, vaikka koulussa oli etappiluokkalaisista lähtien kaikenlaisia oppilaita, henki oli hyvä ja vanhempaintoiminta vilkasta.

Seuraavaksi korvattiin Salpakankaan koulu. Sokkeloiset uudisrakennuspiirustukset vaihtuivat nopeasti uudisrakentamiseen ja viimeinenkin siipi katosi, kun lautakunnat vierailivat rakennuskieltoalueella, jossa oli vanhan kirjastotalon alta kuorittu betoni ja selvitetty, että ei sitä sädesientä saa kuorittua pois betonista. Puumuotit saatiin vanhasta kerran remontoidusta pohjasta kyllä pois, mutta sientä ei. Niin saatiin kokonaan uusi talo, eihän pienimpien koululaisten, ilttisläisten eikä päiväkotilaisten tiloja voi rakentaa sädesienipesään. Saman pesän päällä oli vanhin tyttäreni käynyt koulua 4 vuotta hienosti remontoidussa oppimismaisemassa, eli täytyy todeta, että nopeasti tämä ilmasto muuttuu myrkylliseksi…

Yläasteella oli tehty hieno sisäremontti aikanaan, eikä sen sisäilmaongelmat tuntuneet pahoilta. Se, mikä tuntui, oli ilmastoinnin puute esim. auditorion pölykerros tilan ja näyttämön yläpuolella.Se oli silti varmaan ainoa tila, josta ei löytynyt hometta, mutta se haju levisi sinne viimeistään, kun teipattiin saumat koko rakennuksen keskiosasta, kosteus ei tyytynyt nousemaan ulkoseiniä pitkin liian matalasta maavarasta, vaan se nousi kaikista keskibetonipilareistakin ylös. Pari viikkoa teippausten jälkeen aiheutti vielä huimausta vanhemmille konserttipuffetissa, ja jäin yksin pitämään puffettia. Pari viikkoa myöhemmin koko talo onneksi suljettiin ja siirtyi parakkeihin, jotka seisoivat tyhjinä alakoulun pihassa. Kolmannes parakeista oli huonoja ja vuosi vettä, ja ne vaihdettiin muuton yhteydessä.

Suunnitelmaa nopeutettiin vuodella, jotta kakkostalo ja vanhempienkin toiveissa oleva liikuntahalli saataisiin nopeammin saman katon alle. Samaan aikaan esitellyt suunnitelmat keskustan kehittämisen tiivistämisestä herätti toiveet tonttitilan saamisesta ja uusista kerrostalotonteista ydinkeskustaan.

Lukio meni liian nopeasti, kun kunnan rahat loppuivat rakentamisesta ja heiluteltiin kriisikuntakriteeristöä ja pakkoliittämisiä tietyllä velkataakalla. Kun viisi koulua ja pari päiväkotia joudutaan rahoittamaan ja muitakin korjaamaan, alkoi ynnäys. LUkio oli kyllä katsottu arvoiltaan tärkeäksi, mutta toisten mielestä lähes puolet lukiolaisista kävi jo Lahdessa ja lähes puolet koko ikäluokasta joka tapauksessa ammattikoulunsa muualla kuin Lahdessa. SE lakkautus on ollut pahimpia tekoja, jotka on kaikki ryhmyrit joutunut allekirjoittamaan. Nyt lukio on joka tapauksessa maan tasalla homekouluna, sen remontointi ei olisi kannattanut, edellinen pintaremontti ei ollut puuttunut vielä varsinaisiin sisäilmaongelmiin.

Kouluverkkoselvityksessä oli yksimielisesti hylätty Granlundin malli, jossa olisi vain 4 koulua, ja kompromissinä hyväksytty jo aikoja sitten kyläkoulut, joissa on eskari ja 2-4.-luokat, ja loput keskitetyn mallin mukaan. Homekouluista, jotka olivat pieniä, oli pakko luopua, kuten kävi Uskilan koululle, ja Miekkiön koulu oli tarkoitus siirtää alunperin seutukouluun, koska sen sijainti oli väärässä paikassa. Kokonaan malli ei ole pitänyt, koska korjauksia on jouduttu tekemään niin Nostavalla, Hälvälässä kuin Tiilijärvelläkin, mutta ne ovat kaikki ”keskeisiä” kouluja.

Kumma, että kaikista halvin koulu kesti pisimpään. Yli-Kartanon parakkikorttelikoulusta tehtiin päätös jo liki kymmenen vuotta sitten, että toista remonttia siinä ei enää tehdä, ja uudisrakennus tehdään. Koska muista tiloista löytyi hometta, niin muut hankkeet kiilasivat uuden päiväkodin edelle koko ajan, ja niin Yli-Kartano palveli pitkään. Nyt siitä tulee erinomainen tontti kerrostalolle, kehitysvammaisille ja muille tuen tarvitsijoille. Ostarikin kokee pienen piristysruiskeen, jos saadaan lisää asutusta alueelle.

Kalliolan koulun paksuista seinistä ei oikein aluksi löytynyt hometta,vaikka monesta reiästä sitä etsittiin. Yhtä sun toista rakennusvirhettä kyllä paikallistettiin, katto oli reiitetty ja tarvitsi peltiseppää, yläosassa villoissa oli rakennusajalta jo tehty virheitä ja oireilevien joukko kasvoi. Kevyemmän remontin sijaan päätettiin rakentaa kuitenkin rakentaa kokonaan uusi monitoimitilan tyyppinen ratkaisu, jossa on kirjasto, nuorisotilat ja kouluterveydenhoito ja muukin alueen terveydenhoito koulutilojen lisäksi. Jännitettiin, että miten kuntakuusikkoneuvotteluissa käy, päästäänkö rakentamaan taloa, jos pitää tarkastella verkko uudestaan.

sotesta

Tiedotteet | 1.3.2015 klo 23.00

Sote alkaa selvitä, ja Päijät-Hämeen sotepiiri säilyy, kuten alue on toivonutkin, ilman  Tampereen tai Helsingin isäntätasoa. Silti käytännössä tilanne ei ole vielä ratkaistu, koska tällä hetkellä on osastoja, esim. syöpähoito-osasto, jossa lääkärien rinnuksissa lukee ”Tampereen yliopistollinen sairaala”, eli tilanne vielä elää.

Sen sijaan sote-ratkaisun kiire ja epävarmuus on teettänyt paniikkiratkaisuja vanhustenhuollon osalta esim. Asikkalassa. Hollolan vihreätkin tukivat kd:n esitystä siitä, että ”laittomia” esityksiä nopeasta vanhustenhuollon yksityistämisestä ei tule kannattaa, ja kaksinkertaisiksi maksumiehiksi ei Hollola ala, koska vastuu uhkaa jää Hollolalle, eikä Asikkalan kunnalle. Esitys muutetussa muodossa ei ollut niin paha Oivalle kuin ensimmäinen esitys, mutta riski se edelleenkin on Hollolan kunnalle. Vesikansan vanhustenhoitoa joudutaan harkitsemaan yksitystämiseen samalla, koska se on yhteydessä Asikkalaan.

Sen sijaan lehdistössä on voinut lukea, että sotepiirin kehittämiskärjet ja säästölistat sekä työryhmät olisivat salaisia. Enpä tiedä: se henkilö, joka jaksaa lukea pöytäkirjojen liitteitä ja selvityksiä, tietää esimerkiksi, että että esim. vanhainkoti -sana on katoaa, sen tilalla pitää käyttää sanaa ”tehostettu palveluasuminen”. Kun silti joku sen palveluasumisenkin maksaa, eli viime kädessä kela vuokratuen muodossa, niin tavallaan siirretään rahaa säkistä toiseen. Idea on silti laitosmuotoisuuden vähentämisestä kohti omatoimisuutta ja valinnanvapautta ja suurempaa yksilöllisyyden kunnioittamista.

Vanhaa tuttua asiaa lienee sotemenojen suurkuluttajien omahoitajajärjestelmä, jossa pyritään hoitamaan kokonaisuutta ja ennaltaehkäisemään riskejä, eli käytännössä sitä, että jouduttaisiin sijoittamaan joku henkilö laitoshoitoon.

Kolmas asia on vaikea, se on vuodeosastohoidon keskittäminen niin, että olisi vain neljä täyden palvelun terveysasemaa. Yksi niistä on selvitysten mukaan onneksi Hollolassa, vaikkei muut työryhmässä ollenkaan olleet samaa mieltä. Perustelin tätä väestöntiheydellä, tehostetun palveluasumisen yksikköjen sijainnilla, asukasmäärällä ja kunnan koolla. Ei ne selvitykset ihan turhiakaan ole.

Parhaiten pärjätään pitämällä kiinteistöt ja tiet hyvässä kunnossa

Tiedotteet | 21.10.2014 klo 12.12

Kiinteistöstrategian toimenpiteistä tärkeimmäksi nostaisin sen, että kirjallisesta ilmoituksesta puolen vuoden sisällä on sisäilmaongelma korjattu. Käytännössä tämä ei ole helppoa, koska usean tutkimuksenkin jälkeen saattaa olla, että kun ilmastointi on putsattu ja ilmanputsarit asennettu sekä joku ikkuna tai lattialista korjattu, voi olla vielä, että ongelmia ilmenee. Silti tärkeää on, että ongelmia ei lakaista pöydän alle, vaan niihin puututaan ja ne hoidetaan.

Huoltokirjaan tullaan merkitsemään entistä tarkemmin salaojien, räystäiden ja muiden huoltotoimenpiteiden määrä ja säännöllisyys. Ilmastointiputkia pitää nuohota useammin, vähintään 5 vuoden välein. Lisäksi oireisiin reagoidaan nopeasti, jos jotain käy.

Uusi suhtautumistapa on erilainen kuin telan kauden alussa, jossa katsottiin Haatelan indeksistä, että talohan on korjattu, tai katsottiin, että 40 vuotta vanha talo on käytännössä perusrempattava. Kiinteistöjä pitää seurata koko ajan. Nostan hattua meidän tilakeskukselle ja telan johtajalle, jotka kantavat vastuun ja uskaltavat sanoa, miten asiat ovat. Ennen kuin mitään tehdään, on kuitenkin tutkittava tarkkaan sisäilman laatu ja selvitettävä, mistä ongelmat johtuvat. Näitä mittauksia tehdään kunnan kiinteistössä kiinteistöstrategian valmistumisenkin jälkeen.

Hieman epäillen sanoi meille uuden kakkosvaiheen siiven harjannostajaisissa rakennuttaja, että kantaa täyden vastuun uudesta talosta, mutta ei silti takaa, että tämäkään rakennusajan tieto olisi täysin ongelmaton, eikä tulevia rakennusvirheitä voi välttää. Eli rakennetaan parhaiden ja nykyaikaisimpien rakennusmenetelmien mukaan, mutta 40 vuoden päästä voi silti olla tilanne, jossa todetaan joitain ajalle tyypillisiä rakennusvirheitä. Viitattiin siihen, että kun nyt Hollolan rakennuskanta on 1970-1980-luvulla energiakriisin jälkeen rakennettu, niin sen aikaisia rakennuselementtivirheitä voi tulla myös nykyrakentamisella.

Sisäilman laatuun on myös nykyinen hallitus kiinnittänyt huomiota, ja toivottavasti saadaan rakennusohjeet, jotka käsittävät niin korjauksia kuin uuden rakentamista.

Vihreät ovat kannattaneet mielummin uuden rakentamista kuin vanhan täysperuskorjausta. Kankaan koulun lisäksi Salpakankaan koulu osoittautui kelvottomaksi. Sen sijaan matkan varrella remontoidut rakennukset voi olla sen verran paremmassa kunnossa, että niitä kannattaa korjata. Salkutus on telassa marraskuussa, eli pohditaan, mitä kiinteistöille kannattaa tehdä.

Kiinteistöjen lisäksi teistä pitää pitää huolta. Pitkällisten työseminaarien ja valiokuntamallin työskentelyn jälkeen näin ensimmäisen konsultin tekemän paperin, jossa kerrottiin, että asuinpaikkani Kartano-Kumpulan tiet oli lähes kaikki punaisena eli täydellisen perusparantamisen tarpeessa. Lasten koulumatkalla oli viisi punaista kohtaa. Tämä syntyi, kun tienpidon rahat meinattiin käyttää kokonaan uusien asuinalueiden pohjaamiseen, eikä enää vanhaan tapaan yksi katu peruskorjattuna/vuosi tällä alueella. Olin sitä ennen jo ehtinyt vaatia asfaltin kuorimista kokonaan pois vaarallisimmilta pyörätieosuuksilta, mutta se oli kuulemma liian kallista. Toivotaan, että tiet korjataan. Samalla oli kiinnitetty huomiota kuntakeskuksen lähistöllä oleviin alikulkuihin ja niiden turvallisuuteen, mistä olin tyytyväinen.

Joskus konsulttien tekemä työkin on hyvää, aiemmin tämä hoidettiin asiakastyytyväisyyskyselynä, jonka tekijä oli Kuntatekniiikka, ja teiden kunnossapito ja aurausvastuu oli samaisella firmalla.

/Kristiina, tela

Kävelyreitistö hiihtoreitistön rinnalle talviaikaan

Tiedotteet | 21.10.2014 klo 11.35

Teknisessä lautakunnassa muistutin, että vihreät kannattavat erilaisten reitistöjen merkitsemistä: luontoreittien ja Etelä-Suomen parhaimpien hiihtoreittien lisäksi pitäisi olla erilliset kävelyreitistöt, joissa voi olla mukana jalankulkuväyliä, pitkospuita ja myös ei-valaistuja reittejä. Jos Heinsuolla on hiihtäjien reitit, niin samalla tavalla voidaan merkitä niille, jotka ovat kävellen liikkeellä, jalankulkijoille omat reitit.

Ongelma lähti väylästä, jossa tasaiselle, valaistulle leveälle väylälle on merkitty ”vain hiihtäjille” -kyltti, mutta käytännössä siellä on tampattu kävelijöille reitti, mistä hiihtäjät yleensä huomauttavat. Jos reitistöä ei tampata, niin koirat tai lapset saattavat kävellä latu-uralla, mikä on vaarallista molemmille. Siksi reittien selkeämpi merkitseminen ja jakaminen tekee molempien ryhmien ulkoilusta mukavampaa.

/Kristiina, tela

Pohjavesien suojelusuunnitelma

Tiedotteet | 24.9.2014 klo 21.17

Tänään valtuustossa hyväksyttiin pohjavesien suojelusuunnitelma, jota tehtiin pitkään teknisessä lautakunnassa. Vanha suojelusuunnitelma oli siitä hyvä, että siinä oli riskianalyysi. Esimerkiksi riskianalyysissä pisteen 4 sai huoltoasemat, jotka nyt ovat kaikki poistuneet. pisteytyksellä 3,5 on sellaisia yrityksiä, joilla on ollut vaikeuksia uusia ympäristölupiaan. Sen sijaan pisteytyksellä 2 on saanut jatkaa toimintaansa kiristyvistä lupaehdoista huolimatta.

Vaadin riskianalyysin myös uuteen suunnitelmaan jatkotyönä. Esimerkiksi Matti-tietokannassa on 399 mahdollisesti pilaantunutta maaperää pohjavesialueella, ja siinä ei varmasti ole edes kaikkia tunnettuja pilaantumisia. Jotta jatkossa vältämme pilaantumisen ja saadaan vanhatkin päivitettyä, pitää olla paperi, jolla voi ennakoida sitä, mitkä asiat ovat jatkossa kehittämiskohteina.

Pohjavesien suojelusuunnitelman ensimmäistä versiota katsoimme aika tiukasti: suunnitelman perusteksti lähtee laista ja periaatteesta, että pohjavesien pilaantumisriski on ehdoton. Kun tähän yhdistettiin asumisen, tiestön, maa- ja metsätalouden vaatimukset puhumattakaan palveluista tai pohjavettä pilaamattomasta teollisuudesta, päästiin aikamoiseen lupaviidakkoon.

Lannoitekiellosta alkoi tekninen lautakunta metelin: miksi lannoitteita ei saisi käyttää? Onhan niitä biohajoaviakin. Samoin ei haluttu pohjavedenottamolle 500 metrin suojaa tai rajoittaa kovin paljon maalämpöpumpun käyttöä pohjavesialueella, koska meillä on paljon asutusalueita pohjaveden päällä. Lopputulos oli se, että perusperiaatteet hyväksyttiin, teksti hyväksyttiin yleisesti ohjeena ja tärkeintä on, että kolme kuntaa voivat sitoutua samankaltaisiin periaatteisiin.

Tekstimuoto oli suojelusuunnitelmassa todella hyvä. Se tarvitsee kuitenkin toimenpideohjelman ja riskianalyysin, jotta se voidaan toteuttaa. Parasta oli se, että pohjavesien suojelusuunnitelman yhteydessä tarkastettiin pohjavesialueet, pyysin 3. -luokan pohjavesialueiden tarkastamista ja siksi meillä ei ole enää yhtään ”tutkimatonta” aluetta, vaan ainoastaan 1.-luokan alueita.

/Kristiina, tela

 

Hollolan vihreät

Maankäyttö ja maakuntakaavaluonnos

Tiedotteet | 24.9.2014 klo 21.04

Hollolan valtuusto esitti tänään 25.9.  ensimmäisen maakuntakaavaluonnoksen. Keskustelu oli laimeaa, vaikka oli kyse tärkeästä asiasta. Oikeastaan tämä olisi kuulunut ensi vuonna alkavan kunnan strategisen yleiskaavan pohjaksi.

Aika paljon teknisessä lautakunnassa ja lobbaamalla lausunto täsmentyi, ja kehittämisympyröitä luvattiin vielä täsmentää tämänkin jälkeen. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että uusia teollisuusalueita ei enää pysty suunnittelemaan pohjavesialueelle, vaan niitä pyritään siirtämään Riihimäentien risteykseen ja uusille alueille kohti vt12 ohitien eteläpuolitse teollisuusaluenauhaan, jonne saa rakennettua oman tieyhteyden. Olemassaoleva teollisuus esimerkiksi Kukonkoivussa asetettiin selvityksen alle. Pohjavesialueeseen kunta kiinnittää erityistä huomiota, ja uudessa elinkeinoyhtiössä aletaan selvittämään, miten pohjavesialueelta (esim. Salpakankaalta) voidaan siirtää teollisuutta muualle (esim. temin rahoilla) sekä kehittää uusia teollisuusalueita.

Sen sijaan elinkeinoelämän kehittäminen ja matkailu syrjäytti Messilä-Pyhäniemi-Kirkonseutu-kehittämisympyrässä asutuksen, luonnonsuojelun ja virkistämisen yhteensovittamisen, mistä olin tyytymätön.

Kehittämisalue HO15 Messilästä Pyhäniemelle kulkee muutaman luonnonsuojelualueen sekä virkistysalueen poikki, mutta kehittämisympyrän tavoitteena oli elinkeinoelämän edistäminen.  Alue on kehittämiskäytävä Lahden seudun rakennekaavassa 2040, jossa on joukkoliikennettä, asutusta ja sinne saisi samalla vesijohdon ja viemäröinnin vedettyä. Aluerajausta jakamalla osa alueesta voisi jäädä asumisen ja elinkeinoelämän tarpeiksi, ja osa alueesta voisi olla vetovoimainen Salpausselän kaupunkipuisto ja kulttuurimaiseman yhdistämisen yhteiseksi matkailuvaltiksi ja yhteiseksi kaupunkipuistoksi.

Aluerajaukset jäivät hyvin epätarkoiksi, ja Nostavan ja Miekkiön osalta niitä tarkastetaan. Herralan osalta HO10 jäi häiritsemään virkistysalueen lähteminen – sillä ei toki ole maakunnallista merkitystä sen vaihdettua omistajaa Lahdelta Hollolalle, mutta alueen asukkaille se on erittäin tärkeä. Samalla voisi tarkastella, onko alueella mahdollisuutta laajentua jonnekin muualle kuin virkistysalueelle – pohjoisosaa lukuunottamatta sen luonto on monimuotoista ja rikasta.

Lentokenttävaraus rahtikentälle Orimattilan Hennan läheisyyteen on turha. Orimattila ja Kärkölä ehtivät jo ottaa kielteisen kannan. Vihreille turha lentokenttärakentaminen ei ole tarpeellista, kun Etelä-Suomen alueella riittää rahtikenttiä, ja lentokenttä ”tuhlaa” paljon hyvää teollisuusrakentamisalaa sekä aiheuttaa ylimääräistä meteliä. Hollolan kunta piti kuitenkin kenttää tärkeänä, toivottavasti Orimattilan kanta ratkaisee sen, että kenttä poistetaan automaattisesti lopullisesta kaavaluonnoksesta.

Hennalan kohtaloa odotellessa olisi tärkeää, että jos ja kun varuskuntapalvelu lakkaa, alue puhdistetaan ja vapautuu mahdollisesti asumisen tai virkistyksen käyttöön.

Hypermarketteja ei Hollola lausunnossaan ollut kaavoittanut ainakaan risteysten varteen hajoittamaan elinkeinorakennettaan, ja pyysi katsomaan alueellisesti tasapuolisesti lupien myöntämistä. Siksi hypermarket-asiaan ei tarvinnut jättää minkäänlaista lausuntoa.

Tuulivoimaloissa vihreillä olisi ollut vähän erilainen kanta, eli tuulialueilla maaseudulle olisi saanut perustaa myös omalle maalle pienemmän tuulivoimalan ilman erillista lupaa maakuntakaavasta poikkeamiseen. Kunnan lausunnossa luki, että tuulivoimaloiden pitäisi olla isoja. Samoin olisi pitänyt tutkia sorakuoppia, joissa muodostuu lämpimän ilman nostetuulialueita ja pyörteitä ja tuulialueita maaston muodosta johtuen, ei erityisesti siksi, että alueella yleensä tuulisi.

/Kristiina, valtuusto, yhteistyössä muiden vihreiden kanssa

Salpausselästä kansallispuisto

aiempia julkaisuja • Tiedotteet | 22.10.2012 klo 16.39

VALTUUSTOALOITE, jonka mukaan Hollolan kunta on mukana neuvottelemassa sopivasta aluerajauksesta sekä on mukana Salpausselkä-Tiirismaan virkistysalueen nostamiseksi kansallispuiston veroiseksi luontokohteeksi ja valtakunnallisesti merkittäväksi retkeily- ja ulkoilualueeksi sekä geologisesti arvokkaaksi muodostelmaksi

Hollolan kunnan strategian vahvuudet lähtevät viihtyisästä asuin- ja elinympäristöstä, vahvasta historiaperinnöstä sekä arvostetusta ja vetovoimaisesta Hollolasta. Näitä vetovoimatekijöitä Hollola haluaa vahvistaa ja edistää. Siksi Hollolan kunnan tulisi olla aloitteellisesti mukana kehittämässä omaa kuntaansa, edistää kuntalaisten hyvinvointia sekä vahvistaa alueen elinkeinoelämää ja matkailua.

 

28.2. 2010 tehdyn aloitteen mukaan valtionhallinnossa on aloitettu selvittämään, onko Tiirismaan alueelle mahdollista tehdä Salpausselkä-aloitteen mukainen kansallispuisto tai kansallinen kaupunkipuisto. Lahden kaupunki on myös käynnistänyt selvittämisen omalla alueellaan matkailun tukemiseksi ja Salpausselän arvokkaan alueen tutkimiseksi. Hollolan olisi syytä olla mukana aloitteellisesti varsinkin rajauksen osalta, joka on aina vapaaehtoinen ja maanomistajien kanssa yhteistyössä sovittu.

 

Prosessiin voi hakea EU-tukea, mutta Hollolassa uutta perustutkimusta on jo tehty mm. osayleiskaavaprosessissa luonto- ja historia-arvojen kartoituksessa sekä geologia-arvoja tutkittu maakuntakaavatyön ja pohjavesitutkimuksen yhteydessä. Alueella on mahdollista kehittyä valtakunnalliseksi arvokkaaksi kohteeksi luonto-, historia- ja geologisilta arvoiltaan sekä merkittäväksi retkeily- ja ulkoilualueeksi.

Hollolan kunnanvaltuustolle 2.4. 2012

Kristiina Vanhala-Selin

vihr.

 

LIITE. Ohessa alkuperäinen aloite, josta selvitys valtionhallinnossa lähti alkunsa:

 

Aloite Lahden ”Läntinen Salpausselkä-Tiirismaa” -virkistysalueen 

suojelemiseksi kansallispuiston veroisena luontokohteena ja valtakunnallisesti merkittävänä retkeily- ja ulkoilualueena sekä arvokkaana geologisena muodostumana Lahden ja Hollolan alueella

 

Koska Etelä-Suomessa on vain vähän kansallispuistoja, niin esitämme, että ympäristöministeriö huomioi uusissa kansallispuistosuunnitelmissaan Läntinen Salpausselkä-Tiirismaa -luontoaluekokonaisuuden. Esityksemme perustelut:

 

1. Salpausselät ovat jääkaudella syntyneistä reunamuodostumista ainutlaatuisimmat maailmassa. Tiirismaan kvartsiittivuori kytkeytyy ensimmäisen Salpausselän mutkaan.

I Salpausselkä kohoaa Hollolan-Lahden seudulla korkeimmilleen, yli 70m ympäristöään ylemmäksi halliten jyrkkärinteisenä maisemaa.

2. Tiirismaa on Suomen kovinta, pari miljardia vuotta vanhaa kivilajia ja nousee Etelä-Suomen korkeimmaksi kohdaksi, 223 m merenpinnan yläpuolelle.
3. I Salpausselän Lahden mutkassa sijaitsevat maamme runsaimmat pohjavesivarat. Jotta pohjaveden laatu säilyisi hyvänä, sen muodostumisaluetta on suojeltava ja pidettävä mahdollisimman koskemattomana ja laajana.
4. Salpausselkä-Tiirismaan retkeily- ja ulkoilualue on valtakunnallisesti merkittävä.
5. Alueen luonto on hyvin monimuotoista Salpausselän selänteiden mäntykankaista Tiirismaan reheviin lehtoihin. Pirunpesän kallioalue rotkohalkeamineen on jo 1800-luvulla ollut matkailukohde ja nykyään suojeltu. Tiirismaalla on suojeltu neljä lehtoa, eräästä niistä on löydetty Suomen ainut isosulkukotiloesiintymä. Lounaisrinteellä kasvaa pyökki, tiettävästi sitä ei esiinny Suomen luonnossa muualla. Kiiskoja on valtakunnan kolmanneksi arvokkain hydrologinen pienvesikohde. Lakiosat ja vuoreen rajoittuva Soisalmensuo ovat Natura-aluetta.
6. Koko alueella on vielä vanhoja metsiä, lähteitä ja puroja, suppia ja suppalampia,    muinaisrantamuodostumia ja ennallistettavia soita.
7. Alueen kulttuurihistoria on yhtä vanha kuin koko Suomen asutushistoria.
8. I Salpausselkä salpaa pohjoispuolelleen koko Järvi-Suomen. Harjuainesta sisältävä reunamuodostuma koskettaa keskellä Lahtea, Teivaanmäen kohdalla, Vesijärveä.
9. I Salpausselkä on Suomen tunnetuin geologinen muodostuma, ja se on mahdollistanut Lahden nousun kansainväliseksi talviurheilukeskukseksi.
10. Läntinen Salpausselkä – Tiirismaa on mielestämme sellainen maisemallinen kokonaisuus, joka voisi toimia jopa kansallisena symbolina.

Kansallispuistona se kohottaisi koko seudun kiinnostavuutta myös matkailullisesti.

 

Hollolassa, Kalevalan päivänä, 28.2.2010

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri ry …

Vanhempainyhdistyksille jatkossakin ilmaiset tilat koulujen yhteydessä

Tiedotteet | 21.10.2012 klo 11.46

Teknisessä lautakunnassa säästökuuri saa lautakunnat pohtimaan lisätienestejä. Silloin lasketaan ylläpito, siivous ja ovenavauskustannuksia. Tilavuokrat kunnan tiloissa ei ole kovin suuria, eikä niistä oikeastaan kukaan jää voitolle. Lisäksi yhdistykset usein saa avustusta tilavuokriin käytön mukaan kunnanhallitukselta, joka jakaa käytön ja tapahtuman osallistujamäärän suhteen avustusrahat kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin ja salivuoroihin.

Pienissä kyläkouluissa on tehty periaatepäätös, että tilat ovat kuntalaisten kokoontumispaikkoina ja tämä on kirjattu ylös. Sen sijaan isommissa kouluissa ei oikeutta ole, vaan tilojen käytöstä peritään vuokra.

Järkyttävänä pidin kokouksessa sitä, että jatkossa suurella vaivalla isoihinkin kouluihin saatujen vanhempainyhdistyksen toiminta olisi muuttunut 1.1.2013 maksulliseksi. Jos vanhempainyhdistyksen pitäisi nykyisen opetussuunnitelman mukaan osallistua koulun arkeen ja korostaa koulun ja kodin yhtiestyötä, pitäisi koulun kustantaa kokoontumisesta tilavuokra. Samoin erilaisten nettiturvallisuus- ja koulupoliisivierailuista pitäisi jatkossa kustantaa tilakeskukselle korvaus, jos käytetään isoja saleja tai tiloja. Vanhempainyhdistykset tekevät maksutonta vapaaehtoistyötä koulun hyväksi. Onneksi tämä väärinkäsitys saatiin oikaistua, ja vanhempainyhdistysten toiminta saatiin maksuttomaksi niin isoilla kuin pienilläkin kouluilla. Ainakin isommilla kouluilla on ollut lisäksi talon omaa henkilökuntaa kokouksissa, joten se ei rasita kovin paljon tilakeskusta: kouluisäntä, opettaja tai rehtori on yleensä mukana kouluilla, eikä vanhempainyhdistykset kokoonnu tai järjestä toimintaa aivan omin nokkineen vaan hyvässä yhteistyössä koulujen kanssa.

/Kristiina, tela

 

Alle puolen kilometrin päässä asuinpaikasta pitäisi löytyä jokaiselle sopiva viherreitistö jä lähivirkistysmetsä. Luonto ja hiljainen paikka rauhoittaa ja edistää terveyttä sekä nostaa kuntoa.

Kulkeminen luonnossa on vastuullista ja pitkospuut suojelualueella ja virkistysalueilla estävät maan kulumista. Samalla ne ovat yhteisöllisiä paikkoja, jotka voi suunnitella huolellisesti ja pitää myös huolta niistä.

Yleensä paikalliset asukkaat ja luontoaktiivit ovat halukkaita uusimaan ja rakentamaan luontoreitistöjä asuinalueidensa viherreitistöihin. Jos ollaan jossain muualla kuin kuntien maalla tai valtion maalla, tarvitaan maanomistajan kanssa neuvottelu reitistöistä ja kulkuluvista. Reitistö voi olla ihan tavallinen polku, tai pitkospuut, aina ei tarvitse olla soraa, hiihtouraa tai juoksumaastoja. Tällaisia reitistöjä kulkee jo Tiilijärvien ympärillä ja muualle on tarpeen saada myös kunnon reitistöt.

Aloitteessa vihreät saivat vastauksen, että Hedelmätarhan pitkospuut korjataan ja Soisalmensuon ja muiden pitkospuiden reitistöjä ylläpidetään ”Mennään metsään”-projektin ja 3. sektorin kanssa. Huoli pitkospuiden kunnosta oli aiheellinen, kun ympäristötoimi siirtyi Lahden vastuulta takaisin Hollolalle.

 

Vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen

Luottamushenkilö on sitoutunut työhönsä – joskus liikaakin. Politiikasta on siirrytty aidosti yhteisten asioiden hoitamiseen yhteistyössä virkahenkilöstön kanssa. Nyt uusi kuntalaki muistuttaa siitä, että luottamushenkilö oikeasti voisi tuoda oman mielipiteensä ja edustaa, ja virkahenkilöstö tekee virkavastuulla esityksensä.

Tämä periaate on aika tervetullut, koska tähän mennessä on Hollolassa ollut kuuluisa henki, jossa asioista sovitaan ja pidetään kiinni yhdessä, ja vaikka ei olisi sovittu, niin virkahenkilöstöä pitää kunnioittaa. Niinpä luottamustoimi ja ahkeruus ei näy päällepäin: aloitteiden määrä ei kerro vielä sitä, kuka oikeasti tekee töitä ja vaikuttaa.

Helpoimmalla selviäisi silloin, kun hoitaa ongelmat käytäväpolitiikalla, ne hoituvat nimettömänä ja lobbaamalla kaikista nopeiten ilman että politiikka saa kasvot. Samoin keskusteleva tai valmisteleva lautakuntatyöskentely on todella hieno juttu, koska eri mielipiteet tulee helpommin osoitetuksi ja keskustelu käydään – vaikka kansan mielestä harmittavasti suljettujen ovien takana.

Toinen tapa hoitaa asioita virkahenkilöstön ja luottamushenkilöstön yhteistyönä on ottaa muutokset omaan pohjaansa, ettei edes lautakunnassa äänestetä: tämä hämmästytti minua yli kymmenen vuotta sitten sivistyslautakunnassa, jossa Raidan Asko ja Niittyviita ottivat neuvottelevan mallin, ja sen jälkeen aina viilattiin yhdessä sanamuoto ja sen jalkautin tekniseen lautakuntaan. Samoin infot ja seminaarit ovat tuuletuspaikkoja, joissa hyvinkin erilaisista näkökulmista kootaan kompromissi, joka ei näy julkisuuteen.

 

 

Kehitysvammaisen, vanhuksen, sijaislapsen tai lapsen perhehoitajasta ei saisi tehdä yrittäjää, joka menettää kaikki muut sosiaalietuutensa. Yksityisen perhepäivähoitajan tulot koostuu selkeästi sen perhepäivähoitaja.

 

 

Kuntakonserni Hollola OY AB vai osallistava kuntalaisten yhteisöllisyyttä korostava kunta?

Kuntalain muutos on mahdollistava ja kunnan elinvoimaisuutta, työllisyyttä ja paikallisuutta korostava. Palvelujen järjestämisestä voi päättää kunta itse. Kaikkea ei silti voi ulkoistaa, viranomaistehtävät ja kuntalaisten palveluista huolehtiminen sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla on edelleen tärkeitä.

Valtuusto linjaa strategian ja päälinjat, mutta uuden kuntalain mukaan valtuusto päättää keskeiset linjat, keskeiset asiakirjat, ja nippelit ja rutiiniasiat on viranhaltijan päätöksentekoa. Hollolassa on korostettu valiokuntamallia, eli mahdollisuutta lautakunnissa valmistella ja päättää asioista, ja toisaalta hallitus ja sen konsernijaosto edelleen ”päättää” suuren osan suurista päätöksistä.

Lähellä kuntalaista olevat asiat on kaikista mielenkiintoisimmat. Se on yhteisöllisyyden tukemista, seurojen toiminnan arvostamista, nuoriso- ja lapsien vapaaehtoistoimintaa. Se on se osa, jota kunta tukee kaikista vähiten, mutta kuntalaisista se on kaikista mielenkiintoisin, koska se on seurojen vapaaehtoistyölle osin elinehto. Toinen on kuntalaisten palvelut silloin kun ne eivät satunnaisesti kuntalaisten mielestä toimi: lumenauraus tai vaikka hammashoidon jonot. Kolmas on kunnan kaavoitus, yleensä vasta siinä vaiheessa kun kuoppaa aletaan kaivamaan. Neljäs on kiinteistöjen sisäilmaongelmat.

Kun tarpeeksi haluaa vaikuttaa yleisten asioiden hoitoon paikallistasolla, kannattaisi lähteä vaaleihin. Osallisuuden korostaminen ja asiakkuuden korostaminen ei vielä Hollolassa ole konkretisoitunut. Lähineuvostot eivät onnistuneet vaikuttamisessa, mutta ne toimivat hyvinä tiedonvälityskanavina viranomaisten ja paikallisten asukkaiden välillä. Sen sijaan vaihtoehtoisten ratkaisujen tuottaminen ja aito kuuleminen eivät toteutuneet.

Vihreä tapa vaikuttaa on suora, aito, työpajatyyppinen ideointi, jossa parhaat ideat otetaan huomioon, vaikkei sitä sano puolueen nokkahenkilö. Siihen liittyy ideoiden kierrättäminen ja hullumpienkin ideoiden kehittäminen.

Hollolan hyvän työnantajan maine ja toimivien

Kuntaliitosten haittapuolena on kiire, kiire etsiä irtisanomisia ja julistaa YT- menettelyjä summamutikassa, ennen kuin alkaa viiden vuoden irtisanomiskielto. Yhtään ylimääräistä työntekijää kun kunnassa ei ole. Periaatteena on ollut luonnollisen eläkkeellejäämisen periaate, ja sen jälkeen tehtävien uudelleenorganisointi, tai valtuuston kovat säästölinjaukset, jotka ovat saattaneet johtaa yt-menettelyyn.

Hollolan vihreät otti kantaa Kristillisdemokraatien ja Vasemmistoliiton kanssa yhteisesti valtuustoseminaarissa, että joukkoYT-menettely on liian rankka toimenpide kaikille kunnan työntekijöille, jotka ovat kehittäneet kunnan toimintaa, osallistuneet CAF:n kautta muokkaamaan toimintoja, joille on henkilöstöohjelmassa tavoitteet sairauspoissaolojen vähentämiseen ja työn laadun kehittämiseen ja joutuneet myös toisten jäädessä eläkkeelle tai sairauslomalle kantamaan toisenkin työtehtävistä vastuuta.

hollolan hyvää mainetta kuntatyönantajana ei ole varaa menettää, koska paras osaamiskärki saattaa lähteä ja tätä on pidetty Päijät-Hämeen heikkoutena, että se ei pysty rekrytoimaan riittävästi osaavia käsipareja, Hollola on kyllä tässä hyvän maineen ja korkean koulutustason puolesta onnistunut hyvin, kyselyissä tämä on ollut erittäin hyvä paikka asua Arttu-kyselyissä, ja tätä ei ole varaa heikentää.

Yksittäisissä tapauksissa pitäisi pohtia kuntaliitoksessa, onko kaikki työntekijät tarpeellisia ja mikä on todellinen tarve, ja katsoa, että työt tulee hoidettua parhaalla mahdollisella työntekijämäärällä asiakkaan kannalta hyvin. Erityisesti lapsilta ja vanhuksilta sekä köyhimmiltä ei saisi ottaa pois ja erityistä tukea tarvitsevista tulisi jatkossakin pitää huolta.

 Alijäämää vai ei?

Tiedotteet | 4.12.2011 klo 21.53

Kuntatalous on monen tekijän summapeliä. Vaikka kaikki pelimerkit näyttävät miinukselle, niin kunta pelaa riskillä – alijäämäriskillä. Riskejä on hyvä ottaa, mutta hallittuja. Olisin jopa hyväksynyt kaunistetut tilastot, koska verokertymä on ollutkin odotettua suurempi parina vuonna, ja ylijäämääkin on mukavat 15 miljoonaa taseessa: niin on kunnan investointeja maksettu ja lainakanta saatu pysymään kohtuullisena. Silti tuleva alijäämä on riski, joka voi tietää säästöjä, leikkauksia ja valmiin budjetin aukirepimistä, jos talous lähtee laskuun: kunnan budjetti valmisteltiin 0,5 prosentin veronkorotukselle. Myös lainakanta nousee 1000e/asukas (konsernilainat 700e/asukas) jopa kolminkertaiseksi kolmessa vuodessa, mikä on välttämätöntä, jotta investoinnit voidaan viedä ilman ”turhia” viivytyksiä läpi: lasten terveydellä ei voi leikkiä.

Itse syömävelkaa tuskin joudutaan ottamaan, vaikka talous tekisikin tepposet – se ei kuulu Hollolan tapoihin. Tällä kertaa tingitään vielä siivouksesta ja aurauksesta sekä nuorisotoimen virasta, avustajista ja myydään metsää.Pahimmalta kuullosti kirjastotoimen vienti Lahteen ja johtajan pestin menetys: se merkitsee samalla kulttuuritoimen siirtämistä johonkin, ja tälle asialle toivottavasti tehdään jotain. Tuntikehys saatiin silti säilymään koulupuolella, siitä iso kiitos, ja Oiva aloittaa etsivän nuorisotyön!

On oikein, että paikat laitetaan kuntoon, uskalletaan rakentaa Salpakankaan koulu ja joka rakennuksessa laitetaan sisäilma remonttiin, missä vain ongelmia vähänkin mittauksissa ilmenee. Kunnan kiinteistöohjelmaa vielä valmistellaan ja kaavoitusta tehostetaan. Lasten turvallisuutta lisätään ja piha-alueiden rakentamiseen varaudutaan.

 

 

Miksi moottoriliikennettä ei tulisi sallia kaikkialla luonnossa?

Tiedotteet | 21.10.2011 klo 22.57

Hollolassa on ollut moottoriajoneuvoilla ajo kielletty maastossa jo vuodesta 1980 alueella : Messilä-Tiirismaa-Kuntakeskus. Ajokielto on käsittänyt sekä moottorikelkat että mönkijät. Nyt tämä rauha uhkaa hävitä, kun Hollolan tela lähes yksimielisesti anoo Elyltä lupaa moottorisafareille ja kilpailuille.

Luonnonkauniiseen maisemaan virkistäytymään tuleva ihminen ei kaipaa latupohjia pilaavia mönkijöitä tai syöksähteleviä moottorikelkkasafareita. Samoin luontomatkailustaan jo 1800-luvun puolestavälin kuuluisa Messilä-Tiirismaan alue tulisi säilyttää luonnonalueena, eikä safarikohteena. Eihän matkat ole edes pitkiä, ne voi loistavasti taivaltaa jalan tai hiihtäen. Samoin hiihtämään tai juoksemaan tuleva ihminen ei välttämättä ilahdu jokaisesta mönkijästä: alueet kun on suureksi osaksi ostettu hollolalaisten ja lahtelaisten virkistysalueiksi – natura-alueiksi.

Aluerajausta safareille tulisi muuttaa siten, että luonto ja luonnossa tai virkistäytymässä olevat ihmiset eivät menetä luonnonrauhaansa turistikeskusten ”hankalien ja safareita vaativien turistien” takia. Silloin olisi erilaisille ohjelmatoimistoilla selvää, mille alueille ylipäätään safarilupia ja kilpailuja voi hakea. Parasta olisi, jos ne kiellettäisiin kokonaan ja alue säilyisi yhä kiellettynä. Ongelmana siinä on, että kieltoa ei tunneta, joten yksittäisten henkilöiden omat moottorivekotukset välillä häiritsevät alueen rauhaa. Siksi tarvitaan selkeitä pelisääntöjä, joita yhteisesti valvotaan.

Noin yleisesti vihreät Hollolassa suhtautuu kielteisesti ”turhaan” moottoriajeluun luonnossa, kuten turistien ajeluttamiseeen tai moottorikilpailuihin.

Hollolan Kuntakeskuksen liikekortteleiden asemakaavan muutos

Tiedotteet | 16.7.2011 klo 19.17

Nyt on aika antaa palautetta kuntakeskusta koskevissa muutoksissa!

Tutustu esitykseen Hollolan kunnan nettisivuilla:

http://www.hollola.fi/ymparisto/kaavoitus/Liikekorttelit/liikekeskustaframe.htm

Liikekeskuskonseptia on tehty pitkään kunnassa. Siinä on yritetty pienelle alueelle saada kaikki mahdollinen. Siinä on yritetty sovittaa asuinrakentaminen ja erilaiset hypermarkettoiveet keskenään. Lopulta Citymarket vetääntyi, ja pienistä yrittäjistä osa joutuu vetääntymään uuden muutoksen tieltä: lopputulos ei ole ollut kovin tasapuolista, vaikka siihen on pyritty.

Kaikista tärkein saattaa unohtua: kuntakeskus on myös kuntalaisia varten. Meillä on kirjasto, tori ja kunnanvirasto – ne ovat julkista ja avointa tilaa, jossa voi nähdä toisiaan, voi viettää vapaa-aikaa, kokea kulttuurihetkiä, nähdä näyttelyitä ja lainata kirjoja. Nyt kaiken kansan avoin tila uhkaa jäädä uuden liikekiinteistön sisäpihalle blokkiin, vähemmän houkuttelevaksi paikaksi.

Samoin yrittäjät ovat niitä, jotka ovat käyneet tutuiksi viimeisen reilun 20 vuoden ajan: vanhan ajan liikkeistä ei saa vain hypermarketidealla ostettua edullista polkupyörää tai kangasta, vaan sitä vanhan ajan palvelua. Hypermarketissa ei kenelläkään ole aikaa huoltaa pyöriä, korjata rikkimenneitä koruja itse tai saada ompeluvinkkejä ompelutarvikkeita ostaessa, kuten Hollolassa.  Onneksi osa Hollolan yrittäjistä jää vielä palvelemaan meitä johonkin päin Hollolaa, missä liikevuokrat ovat kohtuullisia ja tiloja enemmän.

Meille on vakuutettu, että meillä on tällä hetkellä ruma ja epäyhtenäinen keskusta, joka pitää ehdottomasti uudenaikaistaa, mutta joskus uskallan olla eri mieltä: Hienoissa uuden liikekeskuksen arkkitehtuurikuvista ei ehkä tajua tavallisen kaduntallaajan näkökulmaa: Se, mikä näyttää ilmakuvassa hienolta, saattaa olla käytännössä iso ja massiivinen, suorastaan luotaantyöntävä: 250 metriä yhtenäistä seinää, korkeita asuintorneja ja autot menossa puoliksi maan alle sekä joka puolella tietä parkkeja niille, jotka eivät autoaan halua parkkiluolaan ajaa. Ankea laatikko pilaa keskustan, eikä suinkaan pelasta sitä.

Jos visiota haluaisi jotenkin kehittää, se tarvitsisi hieman pensseliä: sanoin arkkitehdille yleisötilaisuudessa, että yritäpä tehdä tuon Sovituksen kirkon näköistä jälkeä, niin sitten voidaan harkita uudelleen. Kirkkokin tuntuu ulkoapäin kovin isolta ja ”pramealta”, mutta sisältä kotoisalta ja silti arvokkaalta. Ja jos kirkkoon on saatu lapsillekin oma paikka ja piha jossa on sekä penkkejä, vihreyttä ja lasten leikkipaikka, niin miksi ihmeessä kuntakeskuksesta puuttuu yhä paikka, jossa lapset voi leikkiä?

_____Jatko-osa:

Uusi luonnos käytti pensseliä! kattopuutarhat ja istutukset torilla olivat vihreitä. Monimuotoisesti tehty seinä näytti hienolta. Ainoa huono puoli oli se, että piirros piti kuoria ja ajatella, että tämä on vain se käärepaperi, jolla asia markkinoidaan. Jopa hienon logon kohdalla pitäisi olla ehkä kunnan vaakuna, eikä prisman ja kauppakeskusten liikkeiden logoja. Eli  Kehittämistä vielä löytyi:

– yleisövessojen sijoittelu

– toriaukiot: pyöräparkkeja oli 4 paikassa, mutta jos ne keskittää kahteen isompaan paikkaan lokeroineen

– autojen sisääntulo keskeyttää pyörä/kävelytien

– nuorisolle pitäisi olla ”laillinen” kokoontumistila/bussinodotustila, jotain tekemistä

– lasten leikkipaikasta tulee hieno. Siihen voisi laittaa pienet aidat, että lapset pysyy sisäpuolella. 870.000 euron lähiliikuntapaikoista voisi vähän lohkaista torin laitaan ,että aikuisille/nuorille tulisi edes pari liikuntahärveliä (vaikka kuntoilupaikka vanhuksille, kuten Lahdessa kirjaston vieressä).

– pieni esiintymislava torille ja vakinaiset markkinapäivät.

– tori jää vähän syrjään liikenteellisesti, ja ravintolat kaventavat sitä.

– jääkö talon omille asukkaille yhteistä tilaa/pihaa myös talvella (kesällä viherpiha, onko katettua?)

– torin alle oli kaivettu laajentumisparkkivara, mutta 1000 parkkia voi käydä ahtaaksi, jos keskustan kerrostalojen asukkaidenkin pitäisi saada autonsa sinne. Osa taloista voisi tietenkin olla palvelutaloja, niin ei tarvitsisi varautua parkein, ja liikekeskukseen voisi suunnitella linja-autobysäkin odotustilan, jotta se olisi julkisen liikenteen varassa.

– pyörätieyhteys heikkenee, kun kauppakeskus katkaisee kevyen liikenteen väylän.

– turvallisuuteen pitää kiinnittää huomiota paremmin.

jatko-osa:

Kaikkia kuulemistilaisuuden vinkkejä ei otettu kuuleviin korviin, vaan kaavassa mentiin S-hämeenmaan ostaessa Kompassin ja läheiset kiinteistöt aikamoisella vauhdilla. Oheisen kuulemiskierroksen ollessa käynnissä kunta allekirjoitti Hämeenmaan kanssa pyörätien vuokrasopimuksen joulukuussa ja Hämeenmaa irtisanoi heinäkuun loppuun mennessä suuren osan vuokralaisistaan sekä omisti viereisen apteekin ja kukkakaupan kiinteistön. Poikkeuslupaa Elystä ei vireilläolevasta kaavasta tullut, koska Prisma olisi halunnut aloittaa rakentamisen jo etukäteen ennen kaavan valmistumista. Sopimuksen salamyhkäisyyttä kuvasi se, että se tuotiin telaan vasta vuokrasopimuksen myötä tietoon, eli telan piti hyväksyä pyörätien vuokraaminen vasta helmikuussa. Jätin eriävän mielipiteen.

Paikalliset yrittäjät yrittivät vedota häätöpaperin saadessaan kuntaan, joka heräsi, kun heitä hieman heräteltiin: liikekiinteistöjä etsittiin myös muille toimijoille, ja siinä rytäkässä myös Hollolan viimeinen posti lakkautettiin. Liiketilat oli tarkoitettu s:n yhteistyökumppaneille, ei paikallisille yksityisyrittäjille.

sovittelua olisi pitänyt tehdä loppuun asti, koska aluksi viisi vuotta sitten s-hämeenmaa osti kaikki alueet, jotka olisi ollut nykyisen s-marketin vieressä, mutta katu olisi jouduttu kaivamaan maan alta. Nyt olisi jouduttu kaivamaan maan alle jalankulku- ja pyöräilykäytävä, mihin s-hämeenmaa ei suostunut. Sovittelua olisi voitu jatkaa vielä yhden kuulemisen verran, sillä nyt jalankulku- ja pyöräreitit tulevat kauppakeskuksen huoltoliikenteelle varatuksi yhteiseksi tilaksi, ja pyörätie kiertää. Vaikka konsulttien mukaan tämä on turvallisempaa kuin tavallinen kevyen liikenteen väylä, niin sitä se ei ole.

Kunta olisi voinut ehkä toimia hieman toisella tapaa, vaikka valtuutettujen mukaan liikemaailmassa tietenkin on oikeus syödä liiketilat toiselta ja kaikki epätervekin kilpailu on sallittua, vaikka paikalliset pienyrittäjät siitä napiseekin. Joskus ehkä tämäkin katsotaan räikeänä toimintana, jossa yksi kauppakeskus oheistoimijoineen saa ostamalla lähes monopolin aseman tärkeimmällä paikalla kirjaston, kunnanviraston, terveysaseman ja koulujen vieressä, ja kunta katsoo vierestä.

Aloite ympäristöperusteisten hankintojen noudattamisesta

Tiedotteet | 20.10.2008 klo 14.15

Hollolan vihreä valtuustoryhmän aloite 27.8.2007/Viety suoraan ympäristölautakuntaan ja liitetty osaksi ympäristöstrategian tavoitteita.

 

Aloite kestävän kehityksen periaatteiden huomioimisesta kuntien/kunnan hankinnoissa.Hankintalaki mahdollistaa kilpailutuksen ekologisten periaatteiden ja tuotteen elinkaaren huomioimisen. Aalborgin julistuksen kestävän kehityksen periaatteet hyväksyneet kunnat ovat soveltaneet periaatetta eri tavoin: Tampere julistautui Reilun kaupan kaupungiksi, Turku hankki A4-paperin ekologisilla periaatteella ja ostaa tuulisähköä sekä suosii kustannustehokkuutta eri sektoreilla.Tarkkaan hankintojen osalta merkitystä on kuntien energian säästöllä, energiatehokkuudella ja kotimaisen uusiutuvan energian käytöllä. Myös kuljetuskustannusten sekä lähituotannon huomioiminen on tärkeää. Elintarvikeketjun pidentyessä kestävää kehitystä edistävää luomutuotantoa ja joutsen-merkittyä ruokaa (eli hyvää Suomesta) tulisi suosia. Tuotteen elinkaaressa uusiutuvien materiaalien käyttö olisi suotavaa, ja huomioitava hankinnoissa. Hankinnoissa voidaan arvioida eri tuotteiden elinkaaren aikana aiheuttamat ympäristövaikutukset, apuna voidaan käyttää hankintamatrikkelia, josta ilmenee hankintojen ympäristövaikutukset.

aloite nuorisovaltuustosta

Tiedotteet | 20.10.2008 klo 14.09

Valtuustoaloite nuorisovaltuustosta Hollolaan, aloite kunnanhallitukselle

13/12/2006Nuorisovaltuustoaloite

Nuorisolaki muuttui vuonna 2006 siten, että nuoria on kuultava heitä itseään koskevissa asioissa.  Esitän, että Hollolaan perustetaan nuorisovaltuusto. Se voi olla muodoltaan Hollolan oma ja/tai seudullinen vaaleilla valittu nuorisovaltuusto. Se voi olla myös nuorisofoorumi eli eräänlainen nuorisoasioiden neuvotteluvaliokunta, jonne kutsutaan nuoret kouluista ja oppilaitoksista sekä nuorisotoimesta ja tarvittaessa järjestöistä.

Aloitteessa tulisi huomioida paikallisuuden lisäksi myös seudulliset ratkaisut:: läntisen perusturvapiirin alueella Padasjoki pohtii nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä, ja Asikkalassa ja Kärkölässä on olemassa päätökset nuorisovaltuustosta. Paikallisesti ja alueellisesti nuorisovaltuustoilla on merkitystä, koska vaikka nuorten vaikuttamismahdollisuudet pitää lähteä ruohonjuuritasolta, niin vaikuttamiskanavilla pitää olla virallinen asema, jotta nuoret otetaan vakavasti. Jatkossa paikalliset ratkaisut voivat tukea laajemmin seudullisia ratkaisuja.

Seudullisesti tulee myös harkita, mitä Lahti tekee. Lahdessa ei ole nuorisovaltuustoa, vaan nuorten osallisuushanke eli Aivovalta-projekti,  jossa lähdetään koulujen oppilaskuntien edustajien kautta vaikuttamaan ja opetellaan vaikuttamisen keinoja. Vuonna 2008 projekti jatkuu rahoituksen päättymisestä huolimatta, ja mukaan on todennäköisesti tulossa koulutuskeskus Salpaus. Jatkorahoitushakemuksessa Aivovalta-projektille on suunnitteilla mm. oma nettiportaali.

Ehdotan siis, että nuorisovaltuuston perustamisen lisäksi Hollola osallistuu Lahden Aivovalta-projektin jatkolinjauksiin. Lahden ympäristökuntien nuorisovaltuustot/nuorten vaikuttajaryhmät/oppilaitosten edustajat  pystyvät todennäköisesti jatkossa  hyödyntämään Aivovalta-projektin organisaatiota seudullisten aloitteiden ja linjausten sekä yhteistyön muodossa. Lisäksi Lahdessa on nuorisotoimen palkkalistoilla seudullinen nuorisokoordinaattori, joka pystyy organisoimaan myös seudulliset yhteiset aloitteet ja seudulliset yhteiset tavoitteet nuorison asioiden edistämiseksi.

Miksi nuorisovaltuusto?

1. Nuorisovaltuusto/nuorisofoorumi/nuorisoasioiden neuvottelukunta toimii nuorten äänitorvena kunnan/seudun organisaatiossa. Se ajaa nuorten asioita eteenpäin, nostaa esille nuorten toiveita ja kertoo nuorten mielipiteen ajankohtaisiin kysymyksiin. He saavat myös helpommin edustuksen ja tulevat kuulluksi erilaisissa työryhmissä, kuten esimerkiksi paikallisesti keskustan kehittämistyöryhmässä ja demokratia-työryhmässä.
2. Nuorisovaltuutetuille toiminta nuorisovaltuustossa on poliittisesti osallistava ja aktivoiva kokemus. Nuoret tutustuvat kotikuntaansa, oppivat kokouskäytäntöjä ja pääsevät osallistumaan päätöksentekoon. Omien kokouksien ja työryhmien lisäksi he osallistuvat usein myös lästäolo- ja puheoikeudella lautakuntien/seudullisten elinten kokouksiin, mikäli niissä käsitellään heitä koskevia asioita. Heillä on myös usein aloitteenteko-oikeus hallitukselle.
3. Nuorisovaltuusto tuo yhteisten asioiden hoidon lähemmäs muitakin nuoria. Nuoret saavat äänitorven, jonka mukaan heitä kuullaan. Paikallisesti heillä on yhteisöllinen merkitys, koska he voivat tiedottaa ja koota alueen nuoria. Alueellisesti he voivat pitää yhteyttä muihin nuorisovaltuustoihin/nuortenfoorumeihin/ tapahtumanjärjestäjiin/seutuvaltuustoon/maakuntavaltuustoon.

Hollolan vihreä valtuustoryhmä, Kristiina Vanhala-Selin

aloite omaishoidon tuen lakisääteisten lomapäivien järjestämisestä

Tiedotteet | 20.10.2008 klo 13.48

 

Hollolan vihreä valtuustoryhmän aloite omaishoitajan vapaan järjestämisestä laitoshoidon rinnalla myös kotipalveluna, Hollolan valtuustossa 26.3.2007

Eduskunta on hyväksynyt lain omaishoitolain 4 §:n muuttamisesta siten, että omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen on lisätty kahdesta vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen kalenterikuukautta kohti. Omaishoitolain muutos tuli voimaan 1.1.2007.

Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta.

Omaishoitaja voi pitää lakisääteiset vapaapäivät kuukausittain tai pidemmissä jaksoissa. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä hoitajan vapaan aikana.

Omaishoidon tuesta laaditaan kunnan ja omaishoitajan välillä sopimus, jonka tulee sisältää tiedot o-maishoitajan oikeudesta lakisääteiseen vapaaseen, muihin vapaisiin ja virkistysvapaaseen. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan, miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.

Omaishoitajien vapaiden järjestäminen vanhainkodissa tai yksityisissä palvelutaloissa on kallista, joko ympärivuorokautista tai muutaman tunnin kestävää laitoshuoltoa, jota on kovan kysynnän vuoksi on ajoittain vaikea järjestää. Kysynnän kasvaessa ja ikäluokkien ikääntyessä ehdotan, että Hollola ja muut Oiva-kunnat (liikelaitos) selvittää mahdollisuuden järjestää omaishoitajavapaan  myös kotona. Esimerkkinä voisi olla tähän tarkoitukseen koulutettu ja palkattu ”omaishoitajalomittaja”. ”Lomittajarinki” mahdollistaa omaisen hoitamisen kotona, ja tutun hoitajan saamisen. Joustavan järjestelmä mahdollistaa omaishoitajien vapaapäivät, vähentää kuljetuskustannuksia sekä vapauttaa laitospaikkoja esim. sairaalasta kotiutuville huonompikuntoisille asiakkaille. Omaishoitajalomittajien koulutus vaatii myös yhteistyötä työvoimaviranomaisten ja  Lahden AMK:n kanssa.

Tarve ikääntyvän ja sairastuneen väestön kotihoitoon kasvaa koko ajan, ja Oiva-kuntien olisi kuntastrategian mukaisesti hyvä varautua erilaisin keinoin kotihoidon tukemiseen. Omaishoitajien kanssa tehtävä yhteistyö voisi olla yksi sellainen.

Samalla ehdotan, että lakisääteisten omaishoitajien lomapäivien järjestämistä tulee jatkossa kehittää siten, että kunnan viranomaisten ja yksityisten palvelunjärjestäjien lisäksi sairastunutta tai vanhusta ja hänen omaishoitajaansa kuullaan.

 

Hollolan vihreä valtuustoryhmä

Nostavan logistiikka-alue

Tiedotteet | 20.10.2008 klo 13.47

 

 

Olen vastustanut maanostoa ja arvostellut alusta pitäen hankkeen louhintakustannuksia ja infraa liian kalliina kunnalle. En kuitenkaan

vastustanut osayleiskaavaa muulta osin kuin kuin siltä, että vara-alueella asuvien tilanne pitää saada ratkaistuksi.

Tähän asemakaavaan minulla on kuitenkin pari sanaa sanottavana:

 

Nyt asemakaava on yritetty saada liian kovalla kiireellä valmiiksi, alun perin sen piti olla päätettävänä vasta joulukuussa. Lähettäisin kaavan uudelleenvalmisteluun siksi, että en pidä asemakaavaa toteuttamiskelpoisena, enkä usko sen toteutuvan tässä muodossa, varsinkin kun ei ole minkäänlaista tietoa, millainen alueen tulisi olla.

Samoin Aikkalaan merkittyä tieyhteyttä ei ole Nostavan osayleiskaavassa – tieyhteystarvenuoli

kulkee ainoastaan Koskimyllyntielle. Aikkalan kautta tehtyä tieyhteyttä ei ole myöskään riittävästi selvitetty, vaikka TELA sen päättikin kuuluvan keskustan osayleiskaavan piiriin. Muutenkin tieyhteys pirstoo hyvän metsän ja tulee maksamaan ”kunnan yksityistienä” kohtuuttomasti ottaen huomion, että sen käyttötarkoitus on toimia ainoastaan huoltotienä: tämänkaltaiset tiet pitäisi olla samoissa melukäytävissä esim. radan tai vt12 ohitien kanssa eikä pirstoa TURHAN takia kulttuurimaisemaa, metsiä tai asuinalueita. Samoin tieyhteys on liian kallis pelkäksi rakennusajan huoltotieksi.

 

Lisäksi Nostavan asemakaavan yhteydessä tehdyssä YVA:ssa eli ympäristövaikutusten arvioinnissa on todettu puutteita, esimerkiksi maininta, että kyseistä hanketta ei voida toteuttaa ilman että kaivettaisiin jokea kaksi kertaa leveämmäksi.  Samoin kivenlouhinnassa ei välttämättä ole huomioitu alueen tärinä-, melu- ja pölyvaikutuksia riittävästi alueen asukkaille. Alueen asukkaat eivät ole saaneet myöskään asiaankuuluvia vastineita.

Hieman tuosta YVA-prosessista muutenkin sanon, että ekaan YVA-vaiheeseen olin ainoa määräaikaan mennessä lausunnon antajista, joka edes jollain tavalla ilmoitti lukeneensa kyseisen tekstin, jolloin ilmoitin YVA:n tekijöille (kun en saanut heitä kiinni puhelimella),

ettei hankkeessa ole kuultu asukkaita riittävästi ja kuulemisalue on liian suppea.

Laitoin jopa ilmoituksen Nostavan koulun ilmoitustaululle ja soitin pari puhelua, jotta kuulemistilaisuuteen saatiin edes muutama ihminen.

Hieman tämä kuuleminen parani, ja YVA:n loputtua jopa Sipilän Kalle innostui keräämään asemakaavaa varten Koskimyllyntien lisäksi Nostavantienkin  asukkailta nimet alle.

Näitä toteuttamiskelpoisia ns. huoltoteitä on sitten etsitty paikoista, jossa ne eivät niin paljon aiheuta ihmisille haittaa – mutta luontoselvitykset näiltä tievaihtoehdoilta kyllä puuttuvat. Samoin ihmetyttää, että mitään muuta ei ole suunniteltu logistiikka-alueen viereen, tämänkaltaisissa hankkeissa voisi joskus tehdä yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin.

 

Energiapolitiikasta

Tiedotteet | 20.10.2008 klo 13.42

 

Uusiutuva energia ja energiansäästö ei ole näpertelyä (Vastinetta ei julkaistu, joten julkaisen sen netissä)

 

Antti Roine (ESS 21.4.2008, mielipidekirjoitus) on oikeassa siinä, että aurinkoenergian hyödyntäminen on meillä lapsenkengissä. Uskon itsekin, että tulevaisuuden aurinkokerääjät voivat merkittävästi pienentää energialaskua ja aurinko tulee olemaan merkittävä energianlähde maailmalla. Olen myös Antin kanssa samaa mieltä siitä, että pelloilla ei pääsääntöisesti kannata kasvattaa bioenergiaa – pellot on ruoantuotantoa, luomua ja lähiruokaa varten.

 

Sen sijaan kosteammilla seuduilla kasvatettu ruokohelpi kannattaa laittaa bioenergiaksi. Samoin puuhake sopii biokattiloihin erityisesti haja-asutusseudulla ja pienissä lämpövoimaloissa. Myös esim. lannan kaasuttaminen biokaasuksi myös kannattaa, kaikkialla lietelantaa ei saa edes levittää pelloille. Kaasulla toimivat autot on jo koekäytössä. Bioenergiaan lukeutuva pelletti on pientaloissa hyvä vaihtoehto öljylle ja suorasähkölle, koska pelletti on helpompi käsitellä kuin hake. Bioenergia ei ole pelkkää ”näpertelyä”, vaan tulevaisuuden innovaatiokohde, eikä sen hyödyntäminen ole mitään uutta maassa, jonka pinta-alasta suuri osa on metsää.

 

Suomi on tuulivoiman kehitysmaa, sen osuus kokonaisenergiantuotannosta on 0,2 %. Tuulivoimalat Suomessa ei vielä ole suuria, mutta niiden teho ja määrä on nopeimmin kasvatettavissa energiantuotannossa – tekniikka on olemassa. Jos rannikolla tuulivoimaa kasvatetaan viisikymmenkertaisesti nykyisestään, niin sen osuus on jo 10 % energiantuotannosta. Tätä energian mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

 

Suurin energiansäästö tulee siitä, kun ihminen ei kuluta niin paljon ja kierrättää tuotteet. Jos jotain tuotetta todella tarvitsee, niin tuote olisi hyvä tuottaa lähellä, luonnonmukaisesti ja sen pitäisi vielä olla kestävä, korjattavissa tai ainakin kierrätettävissä. Kun virrankulutuksen vähentäminen otetaan huomioon myös teollisuuden tuotantoprosessissa, niin kotitalouksista lähtenyt energiasäästölampuista ja taulutelevisioiden virransäästöstä alkanut ”näpertely” johtaa todelliseen energian- ja rahansäästöön.

 

Kunnissa energiansäästö on huomattu: ESCO-ohjelman kautta rakennuksia ja lämmitysjärjestelmiä on uusittu kestävän kehityksen mukaisesti, ja korjaukset on maksettu syntyneillä energiansäästörahoilla. Samalla on vaihdettu vanhat öljykattilat bioenergialla toimiviksi. Samassa yhteydessä on katuvaloja vaihdettu vähemmän energiaa kuluttaviksi – tosin vihreästi ajatellen suurimman osan katuvaloista voisi sammuttaa yöllä. Samalla kunnat osallistuvat ilmastotalkoisiin ja hankinnoista voidaan sanoa, että ne on tehty myös ympäristöperustein.

 

Kristiina Vanhala-Selin, vihreä valtuutettu, Hollola

Käsitys suurkunnasta

Tiedotteet | 20.10.2008 klo 13.34

 

Työpaikka-alueeseen perustuva suurkunta voi kuulostaa aluksi houkuttelevalta joukkoliikenteen, työpaikkojen, elinkeinoelämän ja erityisesti kaavoituksen kannalta.  Kun tarkemmin asiaan perehtyy, niin huomaa, niin seudullinen yhteistyön kautta tehdään jo maakuntakaava, ylläpidetään Lakesin toimintaa, yhteisesti on tarkoitus houkutellaan työvoimaa ja markkinoida aluetta.

 

Aluksi voisi kuulostaa houkuttelevalta, että yhteistyöllä säästettäisiin ja palvelut tehostuisivat ja tulisivat tasa-arvoisemmaksi. Aivan kuin suurempi yksikkö voisi massatuottaa paremmat palvelut. Tarkemmin katsottuna vesilaitoksen lasku tulee yhteiseltä Aqualta, hammaslääkärikutsu Oivalta ja katuja pitää kunnossa Lahden kanssa yhteinen kuntatekniikka. Kouluuntuloilmoitus ja päiväkoti-ilmoitus sentään tulee vielä Hollolan kunnalta, samoin kaavoitusilmoitukset. Koulupuolella etappihanke ja koulukuljetuslogistikko sekä yhteissuunnittelu on yhteistä.

 

Siksi ehdotan, että yhteistyötä pitää jatkaa –  kun maakunnat muuttuvat aluekeskuksiksi ja seutukokeilu loppuu, niin kuntien välinen palveluyhteistyö ei katoa. Paras-hankkeessa kaikki maakunnan kunnat olivat valmiit maakuntavaltuuston tasoiseen yhteistyöhön. Siksi kuntaseitsikon tulisi ottaa myös huomioon koko maakunta: Paras tapa hoitaa tämä olisi tiivistyvä seudullinen yhteistyö palvelutuotannossa ja suurissa alueellisissa päätöksissä suorilla vaaleilla valittu maakuntavaltuustoa vastaava elin ja kotikuntien säilyminen.

 

Suurkuntauudistuksessa vihreät kantavat suurta huolta siitä, että pitäjät menettävät suurkunnassa omaleimaisuutensa ja sen, jonka on sanottu olevan valttina jatkossa: viihtyisät erilaiset asuinalueet ja mahdollisuuden itse vaikuttaa omiin asioihinsa. Pelkkä asukasraati ja kylätoimikunnat eivät riitä oman mielipiteen ilmaisuun ja alueen kehittämiseen. Varsinkin Hollolalla ja muilla maalaispitäjillä on paljon menetettävää – Lahden toimintakulttuuri, tapa tehdä asioita kuulematta virkahenkilöstöä ja asukkaita, on kovin erilainen, joskin myös haasteet. Hollolassa ei sentään piilotella homekouluja ja kuullaan asukkaita ja henkilöstöä: Hyvä kunnan henkilöstöpolitiikka ja työssä viihtyminen pitäisi näkyä siinä, ettei ennenaikaiselle eläkkeelle tai pitkäaikaiselle lähdetä. Virkoihin löytyy hakijoita – Hollola on haluttu paikka.

 

Talouden suhteen tilanne ei juuri liitoksen jälkeen muutu – tarkan veroeuron politiikka ja osin palvelujen karsiminen on edessä joka tapauksessa, ellei veroprosentin suurkunnassa haluta nousevan 25%:iin. Tätä voi ehkäistä palvelutuotannon yhdistämisellä, siihen ei tarvita suurkuntaa. Palvelujen tuottamisessa Hollola tekee jo paljon yhteistyötä. Lisäksi ollaan menossa entistä enemmän avopainotteisempaan, kannustavampaan ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan.

Bujdettipuhe vuodelle 2008

Tiedotteet | 20.10.2008 klo 13.32

 

Onko alibudjetoinnista mitään hyötyä?

 

Ei, se vaikeuttaa seuraavan budjetin laadintaa, vaikeuttaa kunnan talousarvion toteutumista ja sitä kautta syntyy alijäämää, joka on pakko kuitenkin jossakin päin kattaa.

 

Tältä Tiirismaan kuntayhtymän huonolta tilinpidolta olisi voinut välttyä – tarkastamalla tilit ja tuomalla laskut ajoissa peruskuntien tietoon ja maksettavaksi olisi myös vältetty jatkuvalta alibudjetoinnin kierteeltä, jonka laskuja maksamme vieläkin. Alibudjetoitu tulos oli 1,2 miljoonaa vuonna 2006 (kunnan osuus jotain vähän alle milli) , viime vuonna Oivalle laitettiin lisäbudjetti ja 2008 lisäbudjetin on arveltu olevan jo 2 miljoonan luokkaa.

 

Kun kuntataloudessa pitäisi välttää heiluriliikkeitä ja uuvuttavaa ”talouspoliisitoimintaa”, niin tämä on käytännössä aika mahdotonta: jos kuntayhtymä, jossa on kunnanvaltuuston valitsemat luottamushenkilöt, on aikanaan päättänyt hyväksyä tilinpäätökset jatkuvasti kasvavine syömävelkoineen, ei kunta enää tässä vaiheessa voi tehdä mitään. Jonkinlainen kuntayhtymän harhakuva siitä, että seuraava vuosi voisi olla vielä parempi, on perusterveydenhuollossa täysin kestämätön ajatus, ei lakisääteisten tehtävien tuottamista varten olevat kuntayhtymät tuota voittoa. Kunnanhallituksen tai sosiaalilautakunnan olisi pitänyt ajoissa puuttua alibudjetointiin ja valvoa tilannetta talouden tasapainottajana ja nopeana reagoitsijana, sillä kyllä tiedon pitäisi kulkea paremmin yhtymävaltuutettujen ja virkamiesten kautta kuntaan. Tavalliselle kunnanvaltuutetulle tämä valvontatehtävä onkin sitten jo aika mahdoton tehtävä.

 

Syömävelkojen piilottelusta kuntayhtymän tileihin on tietenkin ollut se kyseenalainen ja varsin lyhytaikainen hyöty, että perusterveydenhuollon palvelut on velanotolla pystytty turvaamaan silloinkin, kun budjetti on ollut alijäämäinen. Lyhytaikaisesti se on myös näyttänyt kunnan tilinpäätöksissä siltä, että peruspalvelut on pystytty tuottamaan kohtuulliseen hintaan, eikä lisäyllätyksiä ole haluttu kunnan tilinpäätöksiin. Pidempiaikaisena järjestelynä tämä on epätavallista ja erittäin haitallista kaikille.

 

Näitä lisäyllätyksiä olisi silti voitu tuoda jo edellisen vuoden budjettiin. Siinä vaiheessa, kun kuntayhtymästä siirryttiin kiireesti Oivaan, niin vanhat velat siirrettiin kiinteistöyhtiölle. En ymmärrä, miten tilinpidollisesti on edes mahdollista siirtää Tiirismaan kuntayhtymän vanhat syömävelat kiinteistöyhtiölle. Samoin sana avustus kiinteistöyhtiölle ei kovin paljon ilahduta, kun vuoden 2007 tilinpäätös on muutenkin jo alijäämäinen.

 

Kestävän talouden periaatteisiin kuuluu realistinen budjetointi. Jatkossa tämä pitää ottaa huomioon. Tämän vuosituhannen yksikään tilinpäätös ei ole oikea. Ehkä ensi valtuustokaudella pystytään paremmin valvomaan tilinpitoa